Pyhtää_Olli_Nuuttila_6_400x300
Pyhtää

Pyhtään kaunis luonto tarjoaa matkailijalle parastaan. Kotipaikka Pyhtää – eikä harmita yhtää! Yhtä on yhtäällä – vaan toista on Pyhtäällä! Noista selviääkin, että Pyhtää on mahtava paikka elää ja asua sekä vierailla.

Lomahaku

Valitse matkasi yhdellä klikkauksella (tai useammalla)

Pyhtää

Pyhtäällä asuu hyvä tuuli

Pyhtään kaunis luonto tarjoaa matkailijalle parastaan. Valitse mieleisesi tutustumiskohde. Päivän voi viettää vaikkapa nauttien merestä ja kauniista saaristosta, Kymijoen idyllistä tai patikkaretkellä kansallispuiston suoalueilla. Historialliset kohteet ovat osoitus Pyhtään pitkästä historiasta, joka ulottuu aina vuoteen 1347 asti.

Seuraavat Pyhtään Saaristomarkkinat 18.-19.8.2017. – Tule mukaan!

Sirius Sport Resort

Sirius toteuttaa ihmisen ikiaikaisen unelman lentämisestä – hauskasti ja turvallisesti. Lentämisen lisäksi Siriuksessa puhaltavat aina suotuisat surffituulet, niin aloittelijalle kuin konkarillekin. Huimien suoritusten jälkeen on aika rentoutua tasokkaassa ravintolassa tai juhlistaa iltaa shampanjabaarissa. Sirius on elämyksiä, yhdessäoloa ja nautiskelua.

Lentokokemus tuulitunnelissa vastaa vapaapudotusta lentokoneesta. Ilmavirran maksiminopeus on yli 260 km /h, mutta aloittelijat lentävät noin 180 km:n tuntinopeudella.

Siriuksessa puhaltavat ympäri vuoden suotuisat surffituulet, niin aloittelijalle kuin konkarillekin. Virtaavan veden äärellä voit perehtyä surffauksen saloihin tai löytää kipinän uuteen harrastukseen.

*   *   *

Kaunissaari – aina nimensä veroinen

Kaunissaari-nimisiä paikkoja on useampiakin, mutta se aito ja oikea löytyy Pyhtäältä, Itäisen Suomenlahden vesiltä, näppärän venematkan päässä niin Pyhtään kirkonkylästä kuin Kotkan Sapokastakin. Kaunissaari on ennen kaikkea kesänviettopaikka. Mikäli haluaa lomalla nauttia kiireettömistä hetkistä upeissa merimaisemissa kauniin luonnon keskellä ja aistia samalla ainutlaatuisen kalastajakylämiljöön henkeä, Kaunissaari hurmaa varmasti.

 *   *   *

Kaunissaaren saaristolaismuseo

Kaunissaaren kylänlahden rannalla sijaitseva saaristolaismuseo kertoo kiehtovalla tavalla tarinoita menneistä vuosista – saarelaisia tarinoita miehistä, naisista ja merestä. Museo on kesällä avoinna päivittäin.

 *   *   *

Mustaviiri, Pyhtää

Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa sijaitseva Mustaviiri edustaa tyypillisintä rannikkomme saarta, jonka rantavedet ovat pääosin kivikkoiset ja länsiosa jyrkkää kalliorantaa. Rantautumispaikka on saaren Kaiskerinpuoleisella rannalla, jossa on myös nuotiopaikka, käymälä ja puuvaja. Rannalta johtaa polku kalliolle, jossa on näkötorni ja Unescon maailmanperintöluettelossa olevan Struven kolmiomittausketjun mittauspiste. Saaressa voi myös nähdä sodanaikaisia rakennelmia ja jatulintarhan. Siellä on myös luontopolku.

*   *   *

Ristisaari, Pyhtää

Kaunissaaren eteläpuolella sijaitseva Ristisaari on yksi Itäisen Suomenlahden kansallispuiston saarista. Ristisaari on rehevä ja monipuolinen lehtosaari, jonka pohjoisosassa on laajoja rantaniittyjä ja runsaskukkaisia ketoja, jonka vuoksi saari soveltuu erityisesti luonto- ja lintubongareille.Saareen pääsee omalla veneellä.

 *   *   *

Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko

Keskiaikainen harmaakivikirkko – Pyhtään kirkko on rakennettu noin vuonna 1460 Kymijoen Pyhtään haaran ja Turusta Viipuriin kulkevan Suuren Rantatien, Kuninkaantien, risteyskohtaan. Kirkon sisäarkkitehtuuri on korkeatasoista ja vaikuttavaa katseltavaa ja tutustumisen arvoinen erikoispilareineen ja holviratkaisuineen. Kolmilaivaisen kirkkosalin holveissa ja seinissä on keskiaikaista maalauskoristelua. Kirkon pohjoisseinälle on kuvattu liki seitsemän metrin korkuinen Pyhä Kristoforos, kaikkien tiellä kulkijoiden suojelupyhimys. Keskiajan sisustuksesta on jäljellä alttarikaappi ja viisi puuveistosta, joista erikoisin ja vanhin on Pyhä Henrik. Kellotapuli on rakennettu 1820-luvulla.

*   *   *

Pakkausmuseo, Pyhtää

Pakkausmuseo sijaitsee Pyhtään kirkonkylässä entisen Stockforsin hiomon alueen kupeessa. Viehättävässä punaisessa mummonmökissä on esillä mielenkiintoinen kokoelma pakkaus- ja paperituotteita 1900-luvulta.

 *   *   *

Savukosken silta, Ahvenkoski

Savukosken silta Ahvenkoskella Kymijoen haarassa oli valmistuessaan vuonna 1928 laatuaan ensimmäinen maailmassa. Voimakkaan virran takia sillan kaaret rakennettiin yläpuolelle kiinnitetyn köysiradan avulla. Kaarien kovetuttua ajorata rakennettiin riipputankojen varaan. Museosillaksi silta kunnostettiin vuonna 1984. Peruskorjaus on tehty vuosina 2009-2010. Silta ympäristöineen on Venäjän ja Ruotsin vanhaa raja-aluetta.

 *   *   *

Stockforsin hiomoalue, Pyhtää

Stockforsin historiallinen tehdasalue on saanut alkunsa vuonna 1902, kun Ole Nerdrum ja Olaf Bulow perustivat alueelle sillä hetkellä Suomen suurimman puuhiomon. Kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö toimii monipuolisen yritys- ja tapahtumatoiminnan näyttämönä.Alueella sijaitsee myös tilausperiaatteella toimiva hotelli, Pakkausmuseo, lintuhoitola ja karting-rata.

 *   *   *

Valkmusan kansallispuisto

Monipuolista suoluontoa Valkmusan kansallispuisto sijaitsee noin 12 kilometrin päässä valtatie 7:ltä (E18) Siltakylästä pohjoiseen johtavan maantien n:o 3562 varrella. Kansallispuiston suoluonto on Etelä-Suomen oloissa poikkeuksellisen edustava. Maisemaan tuo kiintoisan lisän Kymijoki, jonka läntinen suuhaara virtaa alueen pohjoisreunalla. Kansallispuiston alueelta on luokiteltu yli 30 erilaista suotyyppiä, mikä kuvastaa suokasvillisuuden monipuolisuutta.Soilla pesii monia Etelä-Suomessa harvinaisia lintu- ja perhoslajeja. Rauhalliset suoalueet ovat monien muuttolintujen levähdysalueita. Syksyisin voi nähdä monta sataa kurkea ja hanhea kokoontuvan suolle ennen muuttomatkaa. Kansallispuistossa kiertää 2,5 kilometrin pituinen pitkospolkureitti. Alueen elämää voi tarkkailla myös havaintotornista käsin.

*   *   *

Strukan sulut, Pyhtää

Käsikäyttöiset Strukan pato- ja sulkulaitteet Kymijoen Pyhtään haarassa rakennettiin 1900-luvun alussa munkkien vanhalle lohenkalastuspaikalle palvelemaan Stockforsin tehtaan proomuliikennettä. Putouskorkeus suluissa on kaksi metriä ja ne ovat Suomen ainoat vielä käytössä olevat käsikäyttöiset sulut, jotka johtavat suoraan merelle.Itsepalveluperiaatteella toimivat sulut ovat vapaasti veneilijöiden käytettävissä. Väylää pitkin pääsee veneellä Pyhtään kirkonkylään asti.