---

Hamina Bastioni

Tapahtumien areena, jossa keskiaika ja nykypäivä kohtaavat

Hamina kaupunki syntyi keskiajalla kansainvälisen kaupan solmukohtaan jo vuonna 1653. Tähän hyvien kulkuyhteyksien varrrelle perustettun kaupungin keskustan asemakaava on muodostunut ympyrän malliin Haminan linnoituksen sisälle.

Linnoituksen rakentamisen aloittivat ruotsalaiset ja linnoitustöitä jatkoivat  Venäläiset. Vallimuurien ulospäin työntyvät kulmat muodostavat kuusi bastionia, jotka ovat nimetty Suomen sen ajan linnoitettujen kaupunkien mukaan. Tämä tähtilinnoitus sulkee sisäänsä vanhan ympyräkeskustan, jonka kahdeksan sädekatua saavat alkunsa Raatihuoneentorilta. Viimeisimpänä 1800-luvun alussa valmistunut linnoituksen keskusbastioni tunnetaan nykyisin nimellä Hamina Bastioni.

Bastioni – tapahtumapaikka, joka muistetaan!

Linnoituksen restauroituun keskusbastioniin on rakennettu tapahtuma-areena Hamina Bastioni. Historiallinen linnoitusmiljöö yhdistettynä Euroopan suurimpaan kesäajan telttakatokseen tarjoaa oivalliset puitteet niin VIP-tilaisuuksien, konserttien, messujen, kongressien kuin urheilutapahtumienkin järjestämiselle. Areena sopii loistavasti näyttämöksi myös teatterille, musikaaleille sekä yhdistysten ja yritysten vuosijuhlien kaltaisiin tilaisuuksiin. Hamina Bastionin areenalla vakiintuneiksi tapahtumiksi ovat muodostuneet kansainvälinen sotilasmusiikkifestivaali Hamina Tattoo, Valojen Yö ja Wanhan Holviston Joulu. Raatihuoneenkatu 12, Hamina

Haminan Kauppiaantalomuseo

Kauppiaantalomuseo on kulttuurihistoriallisesti arvokas, vuonna 1841 valmistunut hirsirakennus. Sen pihapiirissä on piharakennuksia, joista viimeiset rakennettiin 1870-luvulla. Talo avattiin museona 1970-luvun lopulla. Museo esittelee 1900-luvun alun suomalais-venäläistä kauppiasperinnettä vanhoine puoteineen sekä käsityöläisen arkista elämää pihapiirin asuntoineen ja talousrakennuksineen. Osa piharakennuksista on avoinna yleisölle. Perusnäyttelyn lisäksi museossa järjestetään pääsiäis- ja joulunäyttelyt sekä tapahtumia. Kasarminkatu 6, Hamina

Haminan Kirjastogallerian näyttelyt

Kirjastogalleria on Haminan Pääkirjaston yhteydessä toimiva näyttelytila, jossa on vuoden aikana vaihtuvia näyttelyitä. Rautatienkatu 8, Hamina

Haminan kaupunginmuseo

Museo sijaitsee noin vuonna 1760 valmistuneessa rakennuksessa. Tässä ”Katariinan palatsissa” Venäjän keisarinna Katariina Suuri ja Ruotsin kuningas Kustaa III kävivät kolmen päivän ajan neuvotteluja kesällä 1783. Kaupunginmuseo muutti taloon vuonna 1957. Esillä on linnoituskaupungin värikästä historiaa esittelevä perusnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Kadettikoulunkatu 2 B, Hamina

Haminan kirkot

Johanneksen kirkko  on saanut nimensä Johannes Kastajan mukaan. Uusklassisen, kreikkalaisen temppelin muotoa noudattelevan Johanneksen kirkon suunnitteli Carl Ludvig Engel. Kirkko valmistui 1843

Marian kirkko on Haminan evankelis-luterilaisen seurakunnan pääkirkko, joka on omistettu neitsyt Marialle. Keskiaikainen kivikirkko on rakennettu nykyiselle paikalleen jo ennen vuotta 1396.  Kirkon vanha alttaritaulu esittää viimeistä ehtoollista. Keskiaikaisista maalauksista on jäljellä vihkiristi itäisellä ulkoseinällä. Museohuoneessa esitellään kirkollista elämää 1700-luvulta alkaen.

Haminan Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko on vuonna 1837 valmistunut Haminan ortodoksisen seurakunnan kirkko. Raatihuoneentorin vieressä sijaitseva kirkko on pyhitetty pyhille apostoleille Pietarille ja Paavalille. Tyylillisesti uusklassismia ja bysanttilaisia muotoja edustavan pyörötemppelin suunnittelijana pidetään Louis Viscontia. Ulkopuolelta kirkko on pyöreä, ja kirkkosali on ristinmuotoinen. Kirkon uusbysanttilainen kellotorni on rakennettu 1862.

Haminan Raatihuone

Raatihuone sijaitsee aivan Haminan ympyräasemakaavan keskustassa Raatihuoneentorilla. Alun perin barokkityyliseksi rakennettu raatihuone valmistui vuonna 1798. Raatihuone on toiminut myös kirkkona, siksi tornia muutettiin ja sinne sijoitettiin kirkonkellot. Raatihuoneella on sen historian aikana ollut lisäksi pankki, poliisiputkat, puoteja ja museo.

Haminan Reserviupseerikoulu – RUK

Päärakennus vuodelta 1898 (Jacob Ahrenberg) oli alun perin Haminassa 1821-1903 toimineen Keisarillisen Suomen Kadettikoulun päärakennus. Vuodesta 1920 päärakennus on ollut Reserviupseerikoulun käytössä. Maneesi vuodelta 1832 (Carl Ludvig Engel) on entinen ratsastusmaneesi, nykyisin juhlasali.
Pieni tiilirakennus RUK:n puistossa on kaivo 1860-luvulta. Tutustu mielenkiintoisiin näyttelyihin eri aikakausilta. RUK-museosta löydät kattavasti historiaa reserviupseerikoulutuksesta, arkea ja juhlaa, eri vuosikymmeniltä.

Haminan Ruutikellari

Hämeenlinnan bastionissa sijaitseva ruutikellari vuodelta 1785 on kunnostettu taidegalleriaksi ja kokoustiloiksi. Toimi viime sotien aikaan viestikeskuksena. Piha-alueella on japanilaistyylinen kirsikkapuisto.

Haminan Tanelinkulma

Haminassa 1800-luvulta lähtien vaikuttaneen, venäläistä alkuperää olevan Aladinin suvun uusrenessanssi- eli nikkarityylinen kaupunkipalatsi, jonka on suunnitellut Waldemar Aspelin, rakennettu vuonna 1889. Rakennuksessa toimii mm.Konditoria-kahvila Huovila. Tanelinkulmassa on mahdollisuus järjestää erilaisia tilaisuuksia jopa 200 henkilölle.

Haminan vanha keskusta ja linnoitus

Haminan historiallisen ympyräkaupungin tarina alkaa 1600-luvulta. Kaupunkia ja sen historiaa voi tarkastella laajemmin keskustaa ympäröivän linnoituksen valleilta. Kompaktissa kaupungissa vanhan keskustan ympyräkaduilla nähtävyydet ovat lähellä toisiaan. Tähdenmuotoisen linnoituksen vallimuurien ulospäin työntyvät kulmat muodostavat kuusi Suomen sen ajan linnoitettujen kaupunkien mukaan nimettyä bastionia: Helsingin, Haminan, Savonlinnan, Lappeenrannan, Hämeenlinnan ja Turun bastionit.

Hamina Wanha Veteraani

Wanha Veteraani on rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan valtakunnallinen museo, jota aiemmin ei Suomessa ole ollut. Rauhanturvaamisen jatkuvasti uudistuva perusnäyttely on avoinna ryhmille ympäri vuoden. Sen ohella perinnekeskus esittelee kolme kertaa vuodessa vaihtuvin näyttelyin muita Suomen maanpuolustushistorian kiinnostavia aiheita. Wanha Veteraani on koko kansan käyntikohde.

---

Miehikkälän Salpalinja-museo

Miehikkälän Sotahistoriallinen Salpalinja-museo on vuonna 1987 perustettu Salpalinjan rakennushistoriaa esittelevä sotahistoriallinen museo. Useiden hehtaarien laajuinen järeästi linnoitettu museoalue on alunperin suunniteltu komppanian puolustuskeskukseksi. Museon perusnäyttely muodostuu yleisöpalvelutilojen yhteydessä olevasta näyttelystä multimedioineen, ja ulkomuseoalueen jylhässä kallioisessa metsämaastossa sijaitsevista opastetuista reiteistä.

Yleisöpalvelutiloissa asiakkaita palvelee kahvila, joka on avoinna museon aukioloaikoina. Ryhmillä on mahdollisuus ruokailla etukäteistilauksesta. Kahvilan yhteydessä on museokauppa, jossa on myynnissä museon omia tuotteita.

Salpalinja-museo on myös mobiilissa, koe museoalueen kolme ääniopastettua reittiä! Katso lisää. Säästöpirtintie 70, Miehikkälä

 

Salpalinja

Miehikkälä & Virolahti

Salpalinja – sotahistorian aarreaitta!

Itsenäisen Suomen eräs merkittävimmistä voimanponnistuksista on Salpalinja, itärajan puolustukseksi rakennettu linnoitusketju. Vuosina 1940-41 ja 1944 rakennetun Salpalinjan pituus on peräti 1200 kilometriä.  Sen rakentaminen onkin itsenäisen Suomen mittavin rakennustyö. Salpalinja on yksi vahvimmista ja parhaiten säilyneistä toisen maailmansodan aikaisista linnoitusketjuista Euroopassa. Salpalinja tarjoaa autenttisia ja käsin kosketeltavia kohtaamisia historian kanssa.

Tarkoin varjeltu salaisuus on nyt avoin kaikille
Salpalinja oli vuosikymmeniä hyvin salainen. Rakennusaikana puolustuslinja haluttiin salata tietysti viholliselta, mutta edes rakentajat itse eivät tienneet kokonaisuuden laajuutta. Linnoitusketju kulkee itärajaa mukaillen Suomenlahdelta Savukoskelle ja aina Jäämerelle saakka. Salpalinja pysyi salaisena vielä pitkään sotien jälkeen, sillä kylmän sodan aikana sitä varauduttiin edelleen käyttämään mahdollisten sotatoimien yhteydessä. Vasta 1980-luvulla matkailijat pääsivät ensi kertaa tutustumaan Salpalinjan linnoitteisiin, kun Virolahden Bunkkerimuseo ja Miehikkälän Salpalinja-museo perustettiin.

Runsaasti nähtävää ja koettavaa
Museoilla voi tutustua Salpalinjan kunnostettuihin korsuihin, taisteluhautoihin, panssarivaunun kiviesteisiin sekä aseistukseen tykkeineen asiantuntevien oppaiden johdolla. Massiiviset kohteet luovat mielikuvan sota-ajan olosuhteista ja herättävät kunnioituksen yli 70 vuotta sitten toimineita rakentajia kohtaan.
Museoiden sisänäyttelyissä voi tutustua Salpalinjan rakentamiseen ja linnoittajien arkeen, sekä nähdä valokuvissa, kuinka luonto on maisemoinut ihmisten jyhkeimmätkin rakennelmat. Kierroksen aluksi kannattaa katsoa Salpalinjan rakentamisesta kertova lyhytelokuva.

Ryhmille räätälöidään asiakkaan toiveen mukaisesti ulkoilupäiviä sekä  kokouspaketteja ja myös koululais- ja lapsiryhmille järjestetään toiveiden mukaisia kierroksia. Museoalueisiin voi tutustua rauhassa myös itsekseen.

Salpapolku

Miehikkälä & Virolahti

Salpapolku tarjoaa hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja virkistykseen kauniissa kaakkoissuomalaisessa luonnossa. Salpalinjaa mukaileva 43 km:n mittainen retkeilyreitti Salpapolku tutustuttaa sekä Salpalinjan kohteisiin että Kaakkois-Suomen upeaan luontoon ja kulttuuriympäristöön. Yhdensuuntainen reitti lähtee Harjusta ja kulkee metsien, mäkien, peltojen ja Miehikkälän Salpalinja-museon läpi, aina Lappeenrannan Ylämaalle saakka. Matkalla voi tutustua opastauluin varustettuihin Salpalinjan kohteisiin.

Salpapolun päätepisteet
Virolahti, Harju, Katariinankuja 19, 49980 Ravijoki, WGS84-koordinaatit N 60.32020 E 27.33147
Miehikkälä, Syvä-Valkjärvi, Suonrannanpolku 140, 54490 Ahomäki, WGS84-koordinaatit N 60.7587122 E 27.73944649
Lappeenranta, Hostikan luola, Hostikantie 30, 54490 Ahomäki, WGS84-koordinaatit N 60.774840 E 27.791481

---

Virolahti on upeaa luontoa

Tervetuloa Virolahdelle!

Virolahden sijainti meren ja rajan läheisyydessä tuo oman ulottuvuutensa myös nähtävyyksiin. Vuosisatainen kanssakäynti erilaisten ihmisten kanssa on luonut Virolahdelle vahvan kulttuuripohjan. Monipuolinen luonto takaa kauniin ympäristön ja inspiroiva meri sekä tapahtumarikas historia tarjoavat elämyksiä.

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto perustettiin vuonna 1982 Pyhtään, Kotkan, Vehkalahden ja Virolahden kuntiin. Koko Kymenlaakson uloin saaristo kuuluu noin 60 kilometrin levyisenä kansallispuistoon. Puisto on Metsähallituksen hallinnassa.

Täällä voit nähdä Euroopan hienoimpia kevätnäytelmiä, kun miljoonien arktisten lintujen muuttoparvet lentävät yli Itäisen Suomenlahden. Saaristokylät puhkeavat kukkaan kesäisin. Tosijutut ja legendat alueen sotahistoriasta, kaupankäynnistä ja salakuljetuksesta pistävät mielikuvituksen liikkeelle.

Soveltuvuus: Sopii erityisesti veneilijöille sekä hyväkuntoisille retkeilijöille, sillä maasto pääosin vaikeakulkuista. Ei liikuntaesteisten palveluita.

Pyterlahden ilmavalvontatorni

Pyterlahden ilmavalvontatorni sijaitsee Siipioravanvuorella ja sen mallina on käytetty sodanaikaista, samalla alueella sijainnutta ilmavalvontatornia. Torni on valmistunut vuonna 2019 ja se on tarkoitettu yleiseen virkistys- ja retkeilykäyttöön. Tornin korkeus on 14 metriä. Ilmavalvontatornihankkeen takana on Pyterlahden Kulttuurikyläyhdistys. Museotie 224, Pyterlahti

Virolahden Bunkkerimuseo

Virolahden Bunkkerimuseo kertoo Salpalinja-puolustuslinjan rakentamisesta 1940-luvulla. Sotahistoriallinen museo on perustettu vuonna 1980, ja se esittelee itäisen maarajan linnoittamista vuosina 1940-41 ja 1944. Museo on osa sodanaikaista puolustusasemaa. Lähes 1200 km pitkä Salpalinja alkaa Suomenlahden rannikolta Virolahdelta ja ulottuu aina Jäämerelle saakka.

Museon perusnäyttelyyn kuuluu sisänäyttely, Salpalinjan historiaa valottava lyhytelokuva (kesto 15 min) sekä ulkomuseoalueella sijaitsevat linnoituskohteet ja tykkipuisto.

Sota-ajan henkeen rakennetussa näyttelyparakissa esitetään myös Suomen Salpa – viimeinen este -multimediaa, joka johdattaa kävijät mm. alkuperäisen elokuvamateriaalin välityksellä sota-ajan tunnelmiin ja Salpalinjan rakentamisen taustaan.

Zsar Outlet Village

Zsar Outlet Village on Suomen ensimmäinen aito outlet-kauppakeskus. Zsarin muodin, kodin ja kauneuden liikkeet edustavat kansainvälisiä huippumerkkejä, ja kaikki tuotteet ovat aina ja joka päivä 30-70% normaalihintoja alhaisemmat.

Zsarin kylämäiseen miljööseen tulee kahdessa vaiheessa kaikkiaan noin 110 kansainvälistä ja kotimaista premium- ja luksustason muoti-, koru- ja kodintarvikebrändiä omilla liikkeillään. Tuotevalikoima vaihtelee naisten ja miesten kansainvälisistä muotibrändeistä laadukkaisiin ulkoilu- ja urheilumerkkeihin, lastenvaatteista kenkiin, ja kauneudenhoidosta kodin ja keittiön tarvikkeisiin. Joukossa on sellaisiakin brändejä, joita ei Suomessa muualta saa.

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kussakin liikkeessä myydään vain yhden brändin tuotteita. Tuotteet ovat pääosin edellisen sesongin mallistoa, jolloin ne myydään alennettuun hintaan.

Liikkeiden lisäksi Zsarissa on laadukas ravintola- ja kahvilatarjonta, ja se on ympärivuotinen tapahtuma- ja ajanviettopaikka koko perheelle.

Museotie

Haminan Tallinmäki – Virolahden Virojoki -tie on Suomen pisin museotie ja kuuluu Suomen vanhimpiin tunnettuihin maanteihin. 35 kilometrin mittainen tieosuus on osa Turusta Viipuriin johtanutta ns. Suurta rantatietä, Kuninkaantietä, joka tunnettiin jo 1300-luvun lopulla ja joka oli keskiajalla maamme tärkein hallinto- ja sotatie. Tien linjaus noudattelee yhä 1700-luvun kartoista löytyvää linjaa mäkineen ja mutkineen. Maisemallisesti se on kaunis, mutkainen ja mäkinen. Tien ympäristö on poikkeuksellinen, koska tien eteläpuoli on Suomenlahden rannikkoaluetta ja pohjoispuoli maanviljelysaluetta.

Virolahden kirkko

Nykyinen puinen ristikirkko on valmistunut v. 1766 tunnetun ruokolahtelaisen kirkonrakentaja Tuomas Ragwaldinpoika Suikkasen johdolla. Erityispiirteenä kirkossa on pohjapiirroksen muoto: ristisakarat kapenevat kärkiin päin. Kirkossa on noin 650 istumapaikkaa.

Tiimalasikirkoksi voi Virolahden kirkkoa luonnehtia sen johdosta, että alttarin, parvekkeiden ja penkkien yhteisenä koristeluaiheena on puuhun kaiverrettu tiimalasi, joka muistuttaa kirkossakävijöitä ajan nopeasta kulumisesta. Alttaritaulu on taiteilija Oskar Paatelan Kristuksen hautaamista esittävä maalaus vuodelta 1914. Merenranta-aihetta korostaa kirkkosalin katosta riippuva kirkkolaiva, jonka seurakunnalle lahjoitti Pitkäpaasi-seura.

Nykyiset urut on vihitty käyttöönsä 1987. Ne on valmistanut urkurakentamo Hans Heinrich ja niissä on 24 äänikertaa.

Kellotapuli on arkkitehti Veli Klamin suunnittelema ja Rakennuspartio Oy:n v. 1958 rakentama. Kellot on valmistettu Saksassa, ja suurempaan niistä on kirjoitettu sanat ”Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa”, ja pienempään ”Maassa rauha”. Tapulin yläosassa on kirkkomuseo. Tämän tapulin edeltäjä tuhoutui salaman sytyttämänä kesäkuussa 1957.

Kirkon ympärillä on Virolahden ainoa hautausmaa ja hautausmaalla kirkon itäpuolella oleva kivisakasti on Suomen itäisin kivikirkko keskiajalta.

Kirkontie 500, Virolahti

Klamilan kirkko

Klamilan kirkko vihittiin käyttöön 1955. Kirkossa on pienehköt 6-äänikertaiset Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut vuodelta 1973. Klamilan kirkkosalissa on 200 istumapaikkaa. Lisäksi rakennuksessa on kerhohuone ja kirkkosaliin liittyviä muita tiloja.

Kastepöytä on arkkitehti Veli Klamin suunnittelema vuonna 1961 ja sen lahjoitti USA:ssa asunut Jaakko Jeremianpoika Klami. Kastemalja on hopeaa, 1700-luvulta, mahdollisesti Lontoosta. Saarnatuolin punainen kirjaliina on vihkiryijy, jonka Klamilan seudun martat sekä Rukoushuoneyhdistys lahjoittivat.

Kirkon pääoven vieressä on sotien 1939–44 länsivirolahtelaisten sankarivainajien muistomerkki ja kirkon edustalla oleva säveltäjä, akateemikko Uuno Klamin patsas on Ben Renwallin käsialaa.

Museotie 1903, Klamila

Laurin luontokirkko

Laurin luontokirkko kantaa Virolahden pitkäaikaisen kirkkoherran, rengastajanestori Lauri Leikkosen nimeä. Virolahden kappeliseurakunta on vuosittain järjestänyt Arktika-päivien aikaan luontokirkon tällä metsäisellä aukiolla, avoimen taivaan alla.

Aidaslahdentie 64, Hurppu

Virolahden Bunkkerimuseo

Virolahden Bunkkerimuseo on vuonna 1980 perustettu sotahistoriallinen museo, joka kertoo Salpalinja-puolustuslinjan rakentamisesta vuosina 1940-41 ja 1944. Museo on osa sodanaikaista puolustusasemaa. Lähes 1200 km pitkä Salpalinja alkaa Suomenlahden rannikolta Virolahdelta ja ulottuu aina Jäämerelle saakka.

Vaalimaantie 1318, Ala-Pihlaja

Hevosajoneuvomuseo Kiessi

Harjun alueella sijaitseva Hevosajoneuvomuseo Kiessi esittelee noin 100 erilaista hevosajoneuvoa kyntöaurasta ja muista työvälineistä ajelurilloihin ja kilpakärreihin. Museoidean isä Risto Rahkonen on 40 vuoden aikana koonnut hevosajoneuvoja sekä -välineitä. Museon tarkoituksena on säilyttää vanhoja arjessa käytettyjä hevosajoneuvoja, välittää tietoa vanhasta hevosmiestaidosta sekä kertoa ajasta, jolloin arjen työt tehtiin hevosvoimin. Uudistettu näyttely on avattu kesällä 2017.

Tallitie, Ravijoki (Harjun oppimiskeskus)

Harjun Hovin puistot

Harjun oppimiskeskus on yksityinen luonnonvara-alan oppilaitos idyllisessä kartanomiljöössä Ravijoella. Harjusta valmistuu hevostalouden, puutarhatalouden, maatalouden sekä luonto- ja ympäristöalan ammattilaisia.

Vuonna 1816 valmistunutta päärakennusta, Harjun Hovia, ympäröi lähes 7 hehtaarin puistoalueet, käsittäen puisto- ja piha-alueita, peltolohkoja ja arboretumin. Harjun hovin alue on avoinna yleisölle ja puistoihin voi tutustua omatoimisesti. Kesäaikaan Harjussa toimii Kesäkahvila Kiessi, jossa voi nautiskella kahvit puistoihin tutustumisen lomassa.

Viipurintie 50, Ravijoki (toimisto)

Johannes Takasen puisto

Takasen puisto sijaitsee aivan Virojoen keskustassa, kunnantalon vieressä, joen rannassa. Puisto on rakennettu virolahtelaisen kuvanveistäjän Johannes Takasen. Puistossa sijaitsevat Takasen patsaan tekijä on kuvanveistäjä Erkki Kannosto, ja se paljastettiin 4.8.1985, kun Takasen kuolemasta oli kulunut 100 vuotta.

Puistossa on penkkejä ja pöytiä mukavaan oleskeluun ja suoraan joenrantaan johtavat portaat. Vakiintuneen perinteen mukaisesti patsaalle lasketaan kukkatervehdys taiteilijan syntymäpäivänä 8. joulukuuta ja vappuaattona keräännytään koko kylän voimin puistoon patsaan lakitustapahtumaan.

Opintie 6, Virojoki

Veli Saarisen Puisto

Virojoella sijaitsee myös taiteilija-akateemikko Kain Tapperin suunnittelema Veli Saarisen puisto, jonka keskipiste on puiston läpi virtaava joki ja joessa olevaan saareen johtava silta. Vehreä puisto on nimetty paikkakunnalta kotoisin olevan hiihtäjälegenda Veli Saarisen mukaan. Saari on viihtyisä piknikpaikka paahteisena kesäpäivänä, sillä veden läsnäolo viilentää mukavasti.

Olympiavoittajan 100-vuotisjuhlan kunniaksi toteutettu puisto voitti vuoden 2002 Kaakkois-Suomen rakennus- ja ympäristötaidepalkinnon.

Yle Urheilun tuottamassa suositussa Kiveen hakatut -sarjassa Arto Teronen ja Jouko Vuolle pohtivat suomalaisten urheilijoiden ja urheiluvaikuttajien hautakivien äärellä heidän elämäänsä ja uraansa. He vierailivat myös  Suomen ensimmäisen hiihdon olympiavoittajan ja pitkäaikaisen päävalmentajan Veli Saarisen haudalla Virolahdella. Kuuntele lähetys tästä linkistä: https://areena.yle.fi/1-1941468

Veli Saarisen puistokuja, Virojoki