Miehikkälän retket - historian havinaa kertoo paikallista historiaa ja kansallisestikin merkittävistä tapahtumista, joita on tallennettu museoihin.
Miehikkälä tarjoaa loistavia näköaloja niin lähimenneisyyteen kuin kauemmaksikin aikojen taa ja rajaseudun värikäs historia kuljettaa huimaan seikkailuun vuosisatojen halki. Miehikkälän retket tarjoaa ohjelmaa usean valtakunnan näkökulmasta, aina Ruotsi-Suomen hoveista Tsaarin Venäjälle saakka. Miehikkälän retket ja opastukset voit varata kauttamme.
Miehikkälän Salpalinja-museo, Virolahden Bunkkerimuseo, Miehikkälän ja Virolahden Salpapolku-retkeilyreitti ja valtakunnallinen Salpalinjan perinneyhdistys ry muodostavat Salpakeskuksen. Salpakeskus rakentaa monipuolista yhteistyötä matkailun kehittämiseksi, Miehikkälän retket tarjoaa opastettuja retkiä Salpalinjalle, jonka kärkituotteina ovat linnoitushistorialliset museot ja alueen luonto.
Miehikkälän retket tarjoaa opastetun katsauksen yhdelle toisen maailmansodan aikaisista vahvimmista ja parhaiten säilyneistä puolustuslinjoista Euroopassa! Itärajaa myötäilevä 1200 km pitkä Salpalinja linnoitus rakennettiin vv. 1940-41 ja 1944, ja marsalkka Mannerheim antoi sille kesällä 1944 nimen Suomen Salpa.
Salpalinjalla ei koskaan taisteltu. Se nopeutti kuitenkin olemassaolollaan aselevon syntymistä syksyllä 1944, ja turvasi näin omalta osaltaan Suomen säilymistä itsenäisenä valtiona. Salpalinjan betoni- ja kivirakenteiset kantalinnoitteet ovat suurelta osin jäljellä tänäkin päivänä.
Miehikkälän Salpalinja-museo kertoo viime sotien aikaisen itärajan maapuolustusaseman eli Salpalinjan rakentamisesta ja rakentajista. Sen useiden hehtaarien laajuinen jylhän kallioiseen maastoon sijoittuva ja järeästi linnoitettu ulkomuseoalue on rakennettu aikanaan vahvennetun komppanian tukikohdaksi. Museon monipuoliset palvelut ja museoalueen vaikuttavat historia- ja luontokohteet tekevät museosta kiinnostavan koko perheelle.
Salpapolku kulkee hyvin vaihtelevassa ja monipuolisessa luonnossa Virolahden ja Miehikkälän kunnissa. Virolahti on Suomenlahden rannikon itäisin kunta. Virolahden luonto on yleisesti ottaen karua ja pienipiirteissään vaihtelevaa. Korkeuserot ovat pieniä ja kivikkoiset sorakankaat vuorottelevat silokallioiden, lampien, soiden ja jokien täyttämien laaksojen kanssa. Salpapolulla pääsee tutustumaan niin Vaalimaanjoen kuin Virojoenkin maaseutumaisemaan.
Tervetuloa Miehikkälään!
Kuvia matkasta, majoituksesta ja kohteen tunnelmasta.
Miehikkälän paikallista historiaa ja kansallisestikin merkittäviä tapahtumia on tallennettu museoihin. Tutustu Miehikkälän nähtävyyksiin ja vaalittuihin perinteisiin ja kauniiseen luontoon!
Miehikkälän kunnan alueella sijaitsee kuusi jatulintarhaa, lisäksi yksi tarha sijaitsee kuntarajan läheisyydessä Luumäen puolella. Jatulintarhat ovat sokkelokiveyksiä, joissa kulkee yksi tai useampia polkuja rakennelman reunalta sen keskelle. Kuvassa Mustasuon jatulintarha Miehikkälä.
Miehikkälän kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1879. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Lindqvist. Lähes yksinomaan talkootöillä valmistettu kirkko vihittiin jumalanpalveluskäyttöönsä vuonna 1881. Tuolloin väkeä kerääntyi kirkonmäelle ”kolme kertaa kirkollinen”. Kirkkoa on peruskorjattu vuosina 1927 ja 1963.
Ensimmäiset urut vuodelta 1895 vaihdettiin vuonna 1980 uusiin, 16-äänikertaisiin urkuihin. Vanhoista uruista käytettiin uusiin urkuihin 10-äänikertaa ja myös urkujen julkisivu säilyi entisenlaisena. Kirkon alttaritaulu on Väinö Hämäläisen maalaus vuodelta 1930, taulun aiheena Jeesuksen ristiltä otto.
Miehikkälän kirkko palvelee myös siunauskappelina. Hautausmaa on kirkon läheisyydessä. Lähinnä kirkkoa on sankarihautausmaa, jossa on 177 sankarivainajan viimeinen leposija.
Pitkäkosken saha on Suomen kolmanneksi vanhin sahapaikka. Alkujaan saha on perustettu 1720-luvulla. Sahan paikasta ja rakennusoikeudesta riideltiin aikanaan sitkeästi, mutta lopullisesti saha sijoitettiin Pitkäkoskelle 1738. Perustajana tuolloin oli Haminalainen suurkauppias ja kartanonomistaja Jobst Dobbin.
Tämän jälkeen sahalla on ollut useita omistajia ja Väinö Vuorela osti sahan ja voimalaitoksen itselleen 1940 luvulla. Väinö Vuorelan aikana saha on työllistänyt parhaimmillaan 75 henkilöä. 50-luvulla hinnat putosivat ja sahatoiminta hiipui. Voimalaitos jatkoi toimintaa ja sahan tilalle perustettiin 50-60 luvun taitteessa mylly. Myllyn toiminta jatkui aina 2000 luvulle saakka ja voimalaitos tuottaa sähköä vielä tänäkin päivänä.
(Lähde: Vuorelan perimätieto)
Hauhian myllyrakennus on vuodelta 1882 ja sijaitsee Vaalimaanjoen Hauhiankoskessa. Perimätiedon mukaan jo 1800-luvun alkupuolella koskessa on ollut jonkinlainen alkeellinen vesilaitos, ns. härkinmylly. Joulukuussa 1881 valmistuneen myllyn perustivat puuseppä Petter Lundgren sekä talonpojat Emmanuel Hauhia ja Erkki Hauhia. Elokuussa 1885 myllyn osti Sylvester Mankki, joka oli ahkera ja kunnioitettu mylläri. Hänen toimiessaan myllärinä myllyssä jauhettiin paljon. Virolahdelta, Pihlajan kylästä saakka kävi myllymiehiä, koska muilla myllyillä oli pulaa vedestä. Hauhian myllyllä tätä ongelmaa ei ollut. Mylläri pystyi säätelemään veden joen yläjuoksuun virtaavien lampien ja järvien suille asettamiensa patolaitteiden avulla. 1920-luvulla myllyn yhteyteen rakennettiin saha ja myöhemmin sähkögeneraattori.
(Lähde: Kylien kertomaa; Miehikkälän kyläkirja)
Salpalinja –Miehikkälä & Virolahti – sotahistorian aarreaitta!
Itsenäisen Suomen eräs merkittävimmistä voimanponnistuksista on Salpalinja, itärajan puolustukseksi rakennettu linnoitusketju. Salpalinjan pituus on peräti 1200 kilometriä. Salpalinja on yksi vahvimmista ja parhaiten säilyneistä toisen maailmansodan aikaisista linnoitusketjuista Euroopassa. Salpalinja tarjoaa autenttisia ja käsin kosketeltavia kohtaamisia historian kanssa.
Salpalinja oli vuosikymmeniä hyvin salainen. Rakennusaikana puolustuslinja haluttiin salata tietysti viholliselta, mutta edes rakentajat itse eivät tienneet kokonaisuuden laajuutta. Linnoitusketju kulkee itärajaa mukaillen Suomenlahdelta Savukoskelle ja aina Jäämerelle saakka.
Museoilla voi tutustua Salpalinjan kunnostettuihin korsuihin, taisteluhautoihin, panssarivaunun kiviesteisiin sekä aseistukseen tykkeineen asiantuntevien oppaiden johdolla. Museoiden sisänäyttelyissä voi tutustua Salpalinjan rakentamiseen ja linnoittajien arkeen, sekä nähdä valokuvissa, kuinka luonto on maisemoinut ihmisten jyhkeimmätkin rakennelmat. Kierroksen aluksi kannattaa katsoa Salpalinjan rakentamisesta kertova lyhytelokuva.
Miehikkälä & Virolahti
Salpapolku tarjoaa hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja virkistykseen kauniissa kaakkoissuomalaisessa luonnossa. Salpalinjaa mukaileva 43 km:n mittainen retkeilyreitti Salpapolku tutustuttaa sekä Salpalinjan kohteisiin että Kaakkois-Suomen upeaan luontoon ja kulttuuriympäristöön. Yhdensuuntainen reitti lähtee Harjusta ja kulkee metsien, mäkien, peltojen ja Miehikkälän Salpalinja-museon läpi, aina Lappeenrannan Ylämaalle saakka. Matkalla voi tutustua opastauluin varustettuihin Salpalinjan kohteisiin.
Suur-Miehikkälän kylämuseo toimii Taneli Eliaanpoika Heiton 1880-luvun tienoilla rakentamassa torpassa. Torppa oli asuttuna 1960-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen kauppaneuvos Juho heitto lahjoitti kiinteistön rakennuksineen Miehikkälän kunnalle museokäyttöön. Suur-Miehikkälän kyläläiset kunnostivat torpan talkootyönä ja kunnan avustuksella. Museo avattiin yleisölle vuonna 1981.
Päärakennuksen sisätilat on palautettu mahdollisimman lähelle 1920-lukua. Esineistöstä vain osa on alkuperäistä, pääosa on koottu eri puolilta kuntaa. Jonkin verran esineistöä on nähtävillä aitoissa. Talousrakennuksista on jäljellä aittarakennus ja heinäsuoja. Navetta sikaloineen ja lammaskarsinoineen on purettu, samoin sauna. Riiheläntie 54, Suur-Miehikkälä
Maisemapolut ovat Suur-Miehikkälän, Pitkäkosken ja Salo-Miehikkälän kylien mobiilireittejä. Reitit on luotu luontoa, maisemaa ja paikalliskulttuuria korostaen. Reitit on toteutettu Leader-hankkeena ja niitä tekemässä on ollut kylien asukkaat. Esiin on nostettu kylien arvoja ja kulttuuri- ja maisemahistoriaa.
Maisemapolkuihin voi mukavasti tutustua autolla tai polkupyörällä.
Miehikkälä on helppo yhdistää samaan matkaan historiallisen Haminan nähtävyyksiin, Kotkan merellisiin nähtävyyksiin tai Pyhtään saariston luontokohteisiin. Yhdessä nämä kohteet muodostavat monipuolisen päiväretken Kaakkois-Suomen merellisiin maisemiin. Tutustu myös retkeen idylliseen Tammisaareen.
Matkan majoitus voidaan räätälöidä saatavuuden ja toiveiden mukaan.
Harju tarjoaa idyllisessä kartanomiljöössä monipuoliset mahdollisuudet retkien, kokousten ja juhlien järjestämiselle. Kauniit rantamaisemat Suomenlahden rannalla sekä itärajan historia ja kulttuuri ovat näkemisen ja kokemisen arvoisia. Harjun historia alkaa jo 1700-luvulta Venäjän keisarinna Katariina Suuren ajoilta. Harju sijaitsee vain kahden tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.
Lue hotellista lisää
Huoneissa on televisio sekä oma kylpyhuone, jossa on suihku. Jokaisessa huoneessa on minibaari ja hiustenkuivaaja, ja osassa huoneista myös ilmastointi.
Lue hotellista lisääUskaltaisitko kokeilla jotain aivan uutta ja ainutlaatusta. Rohkenisitko viettää yösi pallokorsussa, reilun puolen metrin paksuisten betoniseinien syleilyssä?
Lue hotellista lisääHyvä tietää ennen matkaa – tärkeimmät tiedot kohteesta.
Hyvä tietää
Matkadokumentit, rokotukset ja muut maahantuloon liittyvät asiat kannattaa tarkistaa aina ennen lähtöä.
