Virolahden sotahistoriaa ja Salpalinja

Virolahden sijainti meren ja rajan läheisyydessä tuo oman ulottuvuutensa myös nähtävyyksiin. Vuosisatainen kanssakäynti erilaisten ihmisten kanssa on luonut Virolahdelle vahvan kulttuuripohjan. Monipuolinen luonto takaa kauniin ympäristön ja inspiroiva meri sekä tapahtumarikas historia tarjoavat elämyksiä.

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto perustettiin vuonna 1982 Pyhtään, Kotkan, Vehkalahden ja Virolahden kuntiin. Koko Kymenlaakson uloin saaristo kuuluu noin 60 kilometrin levyisenä kansallispuistoon Puisto on Metsähallituksen hallinnassa.

Täällä voit nähdä Euroopan hienoimpia kevätnäytelmiä, kun miljoonien arktisten lintujen muuttoparvet lentävät yli Itäisen Suomenlahden. Saaristokylät puhkeavat kukkaan kesäisin. Tosijutut ja legendat alueen sotahistoriasta, kaupankäynnistä ja salakuljetuksesta pistävät mielikuvituksen liikkeelle.

Soveltuvuus: Sopii erityisesti veneilijöille sekä hyväkuntoisille retkeilijöille, sillä maasto pääosin vaikeakulkuista. Ei liikuntaesteisten palveluita.

Virolahden Bunkkerimuseo kertoo Salpalinja-puolustuslinjan rakentamisesta 1940-luvulla. Sotahistoriallinen museo on perustettu vuonna 1980, ja se esittelee itäisen maarajan linnoittamista vuosina 1940-41 ja 1944. Museo on osa sodanaikaista puolustusasemaa. Lähes 1200 km pitkä Salpalinja alkaa Suomenlahden rannikolta Virolahdelta ja ulottuu aina Jäämerelle saakka.

Museon perusnäyttelyyn kuuluu sisänäyttely, Salpalinjan historiaa valottava lyhytelokuva (kesto 15 min) sekä ulkomuseoalueella sijaitsevat linnoituskohteet ja tykkipuisto.
Sota-ajan henkeen rakennetussa näyttelyparakissa esitetään myös Suomen Salpa – viimeinen este -multimediaa, joka johdattaa kävijät mm. alkuperäisen elokuvamateriaalin välityksellä sota-ajan tunnelmiin ja Salpalinjan rakentamisen taustaan. Vaalimaantie 1318, Ala-Pihlaja

Itsenäisen Suomen eräs merkittävimmistä voimanponnistuksista on Salpalinja, itärajan puolustukseksi rakennettu linnoitusketju.  Salpalinjan pituus on peräti 1200 kilometriä.  Salpalinja on yksi vahvimmista ja parhaiten säilyneistä toisen maailmansodan aikaisista linnoitusketjuista Euroopassa. Salpalinja tarjoaa autenttisia ja käsin kosketeltavia kohtaamisia historian kanssa.

Salpalinja oli vuosikymmeniä hyvin salainen. Rakennusaikana puolustuslinja haluttiin salata tietysti viholliselta, mutta edes rakentajat itse eivät tienneet kokonaisuuden laajuutta. Linnoitusketju kulkee itärajaa mukaillen Suomenlahdelta Savukoskelle ja aina Jäämerelle saakka.

Museoilla voi tutustua Salpalinjan kunnostettuihin korsuihin, taisteluhautoihin, panssarivaunun kiviesteisiin sekä aseistukseen tykkeineen asiantuntevien oppaiden johdolla. Museoiden sisänäyttelyissä voi tutustua Salpalinjan rakentamiseen ja linnoittajien arkeen, sekä nähdä valokuvissa, kuinka luonto on maisemoinut ihmisten jyhkeimmätkin rakennelmat. Kierroksen aluksi kannattaa katsoa Salpalinjan rakentamisesta kertova lyhytelokuva.

Salpapolku tarjoaa hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja virkistykseen kauniissa kaakkoissuomalaisessa luonnossa. Salpalinjaa mukaileva 43 km:n mittainen retkeilyreitti Salpapolku tutustuttaa sekä Salpalinjan kohteisiin että Kaakkois-Suomen upeaan luontoon ja kulttuuriympäristöön. Yhdensuuntainen reitti lähtee Harjusta ja kulkee metsien, mäkien, peltojen ja Miehikkälän Salpalinja-museon läpi, aina Lappeenrannan Ylämaalle saakka. Matkalla voi tutustua opastauluin varustettuihin Salpalinjan kohteisiin.

Vuonna 1816 valmistunutta päärakennusta, Harjun Hovia, ympäröi lähes 7 hehtaarin puistoalueet, käsittäen puisto- ja piha-alueita, peltolohkoja ja arboretumin. Harjun hovin alue on avoinna yleisölle ja puistoihin voi tutustua omatoimisesti. Kesäaikaan Harjussa toimii Kesäkahvila Kiessi, jossa voi nautiskella kahvit puistoihin tutustumisen lomassa.

Viipurintie 50, Ravijoki (toimisto)

Harjun alueella sijaitseva Hevosajoneuvomuseo Kiessi esittelee noin 100 erilaista hevosajoneuvoa kyntöaurasta ja muista työvälineistä ajelurilloihin ja kilpakärreihin. Museoidean isä Risto Rahkonen on 40 vuoden aikana koonnut hevosajoneuvoja sekä -välineitä. Museon tarkoituksena on säilyttää vanhoja arjessa käytettyjä hevosajoneuvoja, välittää tietoa vanhasta hevosmiestaidosta sekä kertoa ajasta, jolloin arjen työt tehtiin hevosvoimin. Uudistettu näyttely on avattu kesällä 2017.

Tallitie, Ravijoki (Harjun oppimiskeskus)

Klamilan kirkko vihittiin käyttöön 1955. Kirkossa on pienehköt 6-äänikertaiset Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut vuodelta 1973. Klamilan kirkkosalissa on 200 istumapaikkaa. Lisäksi rakennuksessa on kerhohuone ja kirkkosaliin liittyviä muita tiloja.

Kastepöytä on arkkitehti Veli Klamin suunnittelema vuonna 1961 ja sen lahjoitti USA:ssa asunut Jaakko Jeremianpoika Klami. Kastemalja on hopeaa, 1700-luvulta, mahdollisesti Lontoosta. Saarnatuolin punainen kirjaliina on vihkiryijy, jonka Klamilan seudun martat sekä Rukoushuoneyhdistys lahjoittivat.

Kirkon pääoven vieressä on sotien 1939–44 länsivirolahtelaisten sankarivainajien muistomerkki ja kirkon edustalla oleva säveltäjä, akateemikko Uuno Klamin patsas on Ben Renwallin käsialaa.

Museotie 1903, Klamila

Laurin luontokirkko kantaa Virolahden pitkäaikaisen kirkkoherran, rengastajanestori Lauri Leikkosen nimeä. Virolahden kappeliseurakunta on vuosittain järjestänyt Arktika-päivien aikaan luontokirkon tällä metsäisellä aukiolla, avoimen taivaan alla.

Aidaslahdentie 64, Hurppu

Haminan Tallinmäki – Virolahden Virojoki -tie on Suomen pisin museotie ja kuuluu Suomen vanhimpiin tunnettuihin maanteihin. 35 kilometrin mittainen tieosuus on osa Turusta Viipuriin johtanutta ns. Suurta rantatietä, Kuninkaantietä, joka tunnettiin jo 1300-luvun lopulla ja joka oli keskiajalla maamme tärkein hallinto- ja sotatie. Tien linjaus noudattelee yhä 1700-luvun kartoista löytyvää linjaa mäkineen ja mutkineen. Maisemallisesti se on kaunis, mutkainen ja mäkinen. Tien ympäristö on poikkeuksellinen, koska tien eteläpuoli on Suomenlahden rannikkoaluetta ja pohjoispuoli maanviljelysaluetta.

Pyterlahden ilmavalvontatorni sijaitsee Siipioravanvuorella ja sen mallina on käytetty sodanaikaista, samalla alueella sijainnutta ilmavalvontatornia. Torni on valmistunut vuonna 2019 ja se on tarkoitettu yleiseen virkistys- ja retkeilykäyttöön. Tornin korkeus on 14 metriä. Ilmavalvontatornihankkeen takana on Pyterlahden Kulttuurikyläyhdistys. Museotie 224, Pyterlahti

Nykyinen puinen ristikirkko on valmistunut v. 1766 tunnetun ruokolahtelaisen kirkonrakentaja Tuomas Ragwaldinpoika Suikkasen johdolla. Erityispiirteenä kirkossa on pohjapiirroksen muoto: ristisakarat kapenevat kärkiin päin. Kirkossa on noin 650 istumapaikkaa.

Tiimalasikirkoksi voi Virolahden kirkkoa luonnehtia sen johdosta, että alttarin, parvekkeiden ja penkkien yhteisenä koristeluaiheena on puuhun kaiverrettu tiimalasi, joka muistuttaa kirkossakävijöitä ajan nopeasta kulumisesta. Alttaritaulu on taiteilija Oskar Paatelan Kristuksen hautaamista esittävä maalaus vuodelta 1914. Merenranta-aihetta korostaa kirkkosalin katosta riippuva kirkkolaiva, jonka seurakunnalle lahjoitti Pitkäpaasi-seura.

Nykyiset urut on vihitty käyttöönsä 1987. Ne on valmistanut urkurakentamo Hans Heinrich ja niissä on 24 äänikertaa.

Kellotapuli on arkkitehti Veli Klamin suunnittelema ja Rakennuspartio Oy:n v. 1958 rakentama. Kellot on valmistettu Saksassa, ja suurempaan niistä on kirjoitettu sanat ”Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa”, ja pienempään ”Maassa rauha”. Tapulin yläosassa on kirkkomuseo. Tämän tapulin edeltäjä tuhoutui salaman sytyttämänä kesäkuussa 1957.

Kirkon ympärillä on Virolahden ainoa hautausmaa ja hautausmaalla kirkon itäpuolella oleva kivisakasti on Suomen itäisin kivikirkko keskiajalta.

Kirkontie 500, Virolahti

Takasen puisto sijaitsee aivan Virojoen keskustassa, kunnantalon vieressä, joen rannassa. Puisto on rakennettu virolahtelaisen kuvanveistäjän Johannes Takasen. Puistossa sijaitsevat Takasen patsaan tekijä on kuvanveistäjä Erkki Kannosto, ja se paljastettiin 4.8.1985, kun Takasen kuolemasta oli kulunut 100 vuotta.

Puistossa on penkkejä ja pöytiä mukavaan oleskeluun ja suoraan joenrantaan johtavat portaat. Vakiintuneen perinteen mukaisesti patsaalle lasketaan kukkatervehdys taiteilijan syntymäpäivänä 8. joulukuuta ja vappuaattona keräännytään koko kylän voimin puistoon patsaan lakitustapahtumaan.

Opintie 6, Virojoki

Olympiavoittajan 100-vuotisjuhlan kunniaksi toteutettu puisto voitti vuoden 2002 Kaakkois-Suomen rakennus- ja ympäristötaidepalkinnon.

Veli Saarisen puistokuja, Virojoki

Virolahti on helppo yhdistää samaan matkaan historiallisen Haminan nähtävyyksiin,  Kotkan merellisiin nähtävyyksiin tai Pyhtään saariston luontokohteisiin. Yhdessä nämä kohteet muodostavat monipuolisen päiväretken Kaakkois-Suomen merellisiin maisemiin. Tutustu myös retkeen idylliseen Tammisaareen.