RETKIEHDOTUKSIA:

Varaa Hurtigruten risteily
Nordkapp (Honningsvåg) – Kirkkoniemi -Nordkapp (Honningsvåg)
tai vastaava risteily alkaen Tromssasta.

Auton voit parkkeerata satamaan Honningsvågissa tai Tromssassa.

Risteilyajankohta: Lähdöt joka päivä 4 pv tai 3 pv

Hinta alk. 276 €

Risteilyn hintaan ei sisälly lentoja eikä hotellimajoituksia. Autamme teitä mielellämme lento- ja hotellivarauksissa.
Pyydä päivän tarjous toimistoltamme!

Näe keskiyön aurinko tai ihastele revontulia samalla, kun tutustut Tromssan ja Finnmarkin kauniiseen ja villiin rannikkoluontoon. Tutustu Hurtigruten retkillämme myös Nordkappin maisemiin. Matka Tromssasta Kirkkoniemeen tarjoaa ainutlaatuisia luontoelämyksiä sekä kesällä että talvella. Arktinen karu ja kaunis erämaa hemmottelee kaikkia aistejasi.

Reitillä Tromssa – Kirkkoniemi – Tromssa

PÄIVÄ 1: Tromssa – Skjervøy Villi ja kaunis luonto

Tromssan kaupunki on vilkas ja elävä kaupunki, jolla on vanha kulttuuriperintö. Arktinen katedraali, Jäämeren kirkko on yksi päänähtävyyksistä. Tromssassa toimii maailman pohjoisin yliopisto, joka antaa kaupungille vilkkaan ja monikulttuurisen ilmapiirin, jossa ravintolat ja kahvilat ovat suosittuja tapaamispaikkoja. Alus lähtee laiturilta myöhään iltapäivällä.

Vierailusatamat: Tromssa, Skjervøy

PÄIVÄ 2: Øksfjord – Honningsvåg – Nordkapp – Berlevåg

Purjehdimme Magerøysundin läpi, Hammerfestin kautta Honningsvågiin. Täältä voit liittyä retkelle upeaan Nordkapiin, joka on Euroopan pohjoisin kohta n 300 metrin korkeudella merenpinnasta ja vain 2000 km päässä maantieteellisestä pohjoisnavasta. Risteily jatkuu pohjoiseen Finnmarkin rannikkoa pitkin. Kun lähestymme Kjøllefjordia, ohitamme Finnkirkan kallion, jonka uskotaan olevan vanha saamelainen uhripaikka.

Vierailusatamat: Øksfjord, Hammerfest, Havøysund, Honningsvåg, Kjøllefjord, Mehamn, Berlevåg, Båtsfjord

PÄIVÄ 3: Båtsfjord – Kirkkoniemi – Berlevåg

Matkan viimeinen satama on Kirkkoniemi. Venäjän rajan tuntumassa sijaitsevan Kirkkoniemellä on rikas historia ja kulttuuri. Voit osallistua retkillemme tai käydä omatoimiesti tutustumassa alueen nähtävyyksiin. Laiva lähtee Kirkkoniemestä puolen päivän aikaan ja jatkaa matkaa kohti Varangin niemimaata. Kierrämme Varangin niemimaan ympäri ja pysähdymme pikaisesti Vardøssä. Matka jatkuu ohi Kongsoyfjodenin ennenkuin saavumme Berlevågiin myöhään illalla.

Vierailusatamat: Båtsfjord, Vardø, Vadsø, Kirkkoniemi, Berlevåg

 PÄIVÄ 4. Berlevåg – Tromssa

Risteilyalus pysähtyy aikaisin aamulla Kjøllefjordissa, Honningsvågissa ja Havøysundissa. Honningsvågista voi lähteä varustamon lisämaksulliselle retkelle, joka vie osallistujat aamiaiselle Nordkappin maisematasanteelle. Merimatka jatkuu Euroopan pohjoisimpaan kaupunkiin, Hammerfestiin. Seuraavana vuorossa on Tromssa, jossa voi ihastella arktista katedraalia ja kuunnella vaikkapa keskiyön konserttia. Risteily päättyy Tromssaan.

Vierailusatamat: Mehamn, Kjøllefjord, Honningsvåg, Havøysund, Hammerfest, Øksfjord, Skjervøy, Tromssa

Revontultentie matkamme voitte aloittaa haluamastanne kohteesta ja tehdä kierroksen oman maun mukaan.

Lapin kahdeksan vuodenaikaa – voitte rakastua niihin kaikkiin

Pohjoinen luonto elää jatkuvassa muutoksessa: auringon valon lisääntyminen ja väheneminen, lämpötilojen nousu ja lasku, kesän tulo ja talven teko. Täällä saamenmaassa vuodenaikoja on kahdeksan: kevään, kesän, syksyn ja talven lisäksi kevätkesä, syyskesä, syystalvi ja kevättalvi. Vuodenkierto on saamelaisten, ”Kahdeksan vuodenajan kansan”, elämänrytmin perusta.

Kevät
Poronvasat syntyvät toukokuussa, ensimmäiset Vapun tienoilla. Toukokuu on pohjoissaameksi miessemánnu eli ”vasakuu”, ja vasojen syntymästä alkaa uusi porovuosi. Kevään huumaan luonnossa kuuluu myös lumen sulaminen ja kevättulvat sekä muuttolintujen suurten joukkojen saapuminen.

Kevätkesä
Yötön yö eli yhtäjaksoinen kesäpäivä on pohjoisen alueen erikoisuus: Aurinko paistaa ympäri vuorokauden. Auringon säteiden pienestä tulokulmasta johtuen valaistus on pehmeää ja lämpötilat viileähköjä. Takatalvi – lyhyt ja kylmä, luminenkin ajanjakso – on normaali alkukesän ilmiö. Kasvien kukat paleltuvat helposti, ja kylmyys voi pilata kesän hilla- ja mustikkasadon. Metsän gourmet-herkku, korvasieni, antaa satonsa kesäkuussa.

Kesä
Räkkä auttaa poromiestä kokoamaan porot ylämaihin vasanmerkitystä varten. Ennen vanhaan vasanmerkitykseen lähdettiin takkahärkien kanssa kävellen, nykyisin mönkijöillä. Yöttömän yön valossa tapahtuva vasanmerkitys on edelleen monissa paliskunnissa yksi porovuoden kohokohtia.

Syyskesä
Porot ovat persoja sienille. Hyvä sienisato vaikuttaa paitsi porojen selviämiseen talven yli niin myös vasomiseen seuraavana keväänä. Elokuu on pohjoissaameksi borgemánnu, eli porojen ”uudenkarvankuu”.

Valon määrän väheneminen kertoo kasveille ja eläimille lähestyvästä talvesta. Ruska, syksyn väriloisto, on yksi upeimpia luonnonnäytelmiä ja näyttävä merkki kasvien talveentumisesta: elintärkeä lehtivihreä on varastoitunut kasvin muihin osiin, jolloin lehden muut väriaineet pääsevät näkyviin.

Syksy
Ensilumi käy maassa. Kaikilla pohjoisessa talvehtivilla linnuilla ja nisäkkäillä on kesäpukua tuuheampi talvipuku. Esimerkiksi riekko, metsäjänis ja naali sulautuvat erityisen hyvin lumiseen ympäristöön vaihtaessaan ruskean kesätakkinsa valkoiseen talvipukuun.

Syksyllä ennen järvien jäätymistä pyydetään talvikalat. Tapana on ollut pyytää talven varalle kauempana sijaitsevien metsäjärvien lihavia siikoja.

Syystalvi
Syystalvella porojen ollessa paksussa ”pinnassa”, teurastetaan niestaporot, jotka kevättalvella ripustetaan kuivumaan kuivalihaksi. Teurastuksen yhteydessä otetaan talteen veri, josta tehdään kumpuksia, lihaliemessä kypsennettyjä mykyjä, sekä suolet, jotka täytetään makkaroiksi. Ensimmäisenä keitetään kuitenkin kunnon selkäkeitto.
Ja sitten ensilumi saapuu, vain sulamaan ensimmäisen leudon päivän aikana.

Talvi
Kaamosaikaa seuraavat talven pakkasjaksot: lämpötila voi pysytellä – 30 asteessa usean viikon ajan. Päivän valoisa aika pitenee kiihtyvällä tahdilla, ja maaliskuun puolessa välissä pohjoisessa on jo yhtä pitkä päivä kuin Etelä-Suomessa.

Poroerotukset ajoittuvat alkutalveen rykimäajan päättymisen jälkeen. Erotuksissa porot kootaan aitauksiin ja niistä valitaan eloon jätettävät ja teurasporot. Poroerotukset ovat poronhoitovuoden tärkeimpiä yhteisiä tapahtumia. Erotusten päätyttyä poroja paimennetaan talvilaidunalueilla ja niiden ravinnonsaanti lumen alta, ”kaivokselta”, varmistetaan. Tokkaa joudutaan myös vartioimaan pedoilta, sudelta, ahmalta, ilvekseltä ja kotkalta.

Kevättalvi
Saamelaisten tärkeimmät juhlapyhät sijoittuvat kevättalveen. Marianpäivä on ollut tärkeä kirkkopyhä. Pääsiäisenä on kokoonnuttu markkinoille ja vietetty häitä. Kevät on ollut saamelaisessa yhteisössä sosiaalisen elämän vilkkainta aikaa. Hetan Marianpäivien tapahtumaohjelmassa on jumalanpalveluksen lisäksi saamelaisen musiikin konsertteja, tanssit ja jäällä ajettavat porokisat.

Lapin kahdeksan vuodenaikaa teksti:
Saamelaismuseo ja luontokeskus Siida
https://siida.fi/