Revontultentie – Rajatonta rakkautta Lappiin ja Norjaan

Päivä 1 – Tornio ja Haaparanta

Matkanne alkaa Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupungista, jossa voitte liikkua kahden maan välillä vaivattomasti. Tutustukaa molempien kaupunkien tunnelmaan. Voitte vierailla Tornion kirkossa, kävellä Tornionjoen rannalla tai piipahtaa Haaparannan puolella ostoksilla.

Majoittuminen Torniossa tai Haaparannan kylpylässä.

Päivä 2 – Tornio – Yykeänperä

Lähdette ajamaan pohjoiseen Tornionjoen vartta pitkin Suomen tai Ruotsin puolella – voitte halutessanne vaihtaa puolta Aavasaksan kohdalla.

Pysähtykää Aavasaksalla, joka on yksi Suomen tunnetuista kansallismaisemista. Näkymät Tornionlaaksoon ovat avarat ja vaikuttavat. Jatkatte matkaa Tornionlaakson kylien läpi kohti Käsivarren aluetta. Maisema muuttuu vähitellen tunturimaisemaksi.

Kilpisjärven kylä sijaitsee kahden suuren tunturin, Saanan sekä Mallatunturien syleilyssä. Kilpisjärvi on ihanteellinen paikka revontulten kuvaukseen ja lisäksi Kilpisjärvi tarjoaa matkailijalle useita retkikohteita sekä erilaisia palveluita, kuten majoitusta ja kauppoja.

Kotimaan tieosuus päättyy Kolmen valtakunnan rajapyykille, josta matka jatkuu Yykeänperän vuonomaisemiin.

Saavutte Yykeänperään (Skibotn), jossa Lyngenin vuono avautuu edessänne. Majoittuminen Skibotnissa.

Yykeänperä eli Skibotn sijaitsee Lyngenin vuonon perukoilla noin 50 kilometrin päässä Kilpisjärveltä. Yykeänperän noin 500 asukkaan kylässä on kolme kylänosaa: Markkina, Outa ja Apaja. Täällä teitä odottaa kauniit luontomaisemat vuonon varrella.

(Tässä voitte valita lähdettekö Altan suuntaan, josta voitte palata Kautokeinon kautta Suomeen tai jatkaa matkaa vielä vähän pohjoisempaan Lemmijoelle eli Lakselviin ja sieltä Kaarasjoen kautta Suomeen.)

3. päivä – Yykeänperä – Tromssa

Yykeänperältä voitte jatkaa suoraan Tromssan saarelle, jossa teitä odottavat upeat meri, vuono ja vuoristomaisemat. Tromssassa viihtyy koko perhe vähän pidempäänkin, kaupunki tarjoaa hyvän yhdistelmän luontoa, kulttuuria ja helppoa liikkumista.

Päänähtävyys on Jäämerenkatedraali, jossa kannattaa ehdottomasti vierailla.  Revontulista erityisesti pitävät voivat etsiä luonnon eksotiikkaa revontulia esittelevästä planetaariosta. Polar-museossa voi tutustua Tromssan merenkulkuperinteisiin.

4. päivä Tromssa

Suosittelemme nousemaan köysiradalla Storsteinen-vuoren päälle, josta näkee panoramamaiseman yli koko Tromssan ja myös sen ympäröivät vuoret ja vuonot.

(Tromssasta voi palata Käsivarrentien reittiä takaisin tai vaihtoehtoisesti valita Narvikin ja Ruotsin Kiirunan kautta kulkevan reitin, joka päättyy Tornioon.)

5. Päivä Tromssa-Narvik

Lähdette ajamaan kohti Narvikia. Reitti kulkee vuonojen ja vuorten välissä tarjoten jatkuvasti vaihtuvia maisemia. Narvik tunnetaan myös toisen maailmansodan historiastaan ja ainutlaatuisesta sijainnistaan vuorten ja meren välissä.

Narvikissa voitte nousta köysiradalla näköalapaikalle, josta avautuvat näkymät Ofotvuonolle ja ympäröiville vuorille.

6. päivä Narvik – Kiiruna

Jatkatte matkaa Ruotsin puolelle Kiirunaan. Matkan varrella maisemat muuttuvat jälleen – vuoristosta avaraan Lapin erämaahan.

Kiirunassa voitte halutessanne tutustua kaivoskaupunkiin ja sen uuteen keskustaan. Kesäisin alueen elämykset painottuvat luontoon, vaellukseen ja keskiyön aurinkoon. Kiirunassa on myös laskettelukeskus, hiihtohissi ei kuitenkaan ole kesäisin matkailukäytössä (maisemahissinä), vuorelle voi silti nousta esimerkiksi omalla autolla.

Paluumatka päättyy Tornion alueelle.

Retkiehdotus – Hurtigruten-risteily Jäämeren rannikolla

Voitte täydentää matkaanne elämyksellisellä Hurtigruten-risteilyllä, joka kulkee Norjan upeaa rannikkoa pitkin. Risteilyn voi aloittaa esimerkiksi Tromssasta tai Honningsvågista, ja auto on mahdollista jättää turvallisesti satamaan risteilyn ajaksi.

Risteily tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden nähdä arktinen rannikko mereltä käsin – vuonot, kalastajakylät ja karu pohjoinen luonto avautuvat aivan uudesta näkökulmasta. Vuodenajasta riippuen voitte ihailla keskiyön aurinkoa tai revontulia.

Risteilyjä on tarjolla päivittäin, ja vaihtoehtoina ovat 3 tai 4 vuorokauden kokonaisuudet.

Hinta alkaen noin 276 € / hlö
Hintaan ei sisälly lennot eikä hotellimajoitukset.

Autamme mielellämme risteilyn, majoitusten ja mahdollisten lisäpalveluiden varaamisessa. Pyytäkää tarjous toimistoltamme.

Esimerkkireitti – Tromssa – Kirkkoniemi – Tromssa (4 päivää)

Päivä 1 – Tromssa ja lähtö merelle

Tromssa on vilkas arktinen kaupunki, jossa voi tutustua esimerkiksi Jäämerenkatedraaliin ja kaupungin merelliseen historiaan. Iltapäivällä risteilyalus lähtee kohti pohjoista.

Päivä 2 – Finnmarkin rannikko ja Nordkapp

Risteily kulkee Pohjois-Norjan rannikkoa pitkin kohti Honningsvågia. Täältä on mahdollisuus osallistua retkelle Nordkappiin, joka on yksi Euroopan tunnetuimmista nähtävyyksistä.

Matkan varrella nähdään useita pieniä satamakaupunkeja sekä Finnmarkin karu ja vaikuttava rannikko.

Päivä 3 – Kirkkoniemi ja Varangin niemimaa

Saavutaan Kirkkoniemeen, joka sijaitsee lähellä Venäjän rajaa. Alueella voi tutustua paikalliseen historiaan ja arktiseen luontoon.

Paluumatkalla laiva kiertää Varangin niemimaan ja pysähtyy useissa rannikon kylissä.

Päivä 4 – Paluu Tromssaan

Matka jatkuu takaisin Tromssaan useiden satamien kautta. Päivän aikana nähdään jälleen rannikon maisemia, vuonoja ja kalastajakyliä ennen paluuta lähtösatamaan.

Lisäelämyksiä matkallenne

Hurtigruten-risteily tuo Revontultentie-matkaan täysin uuden ulottuvuuden. Se tarjoaa mahdollisuuden nähdä sama alue mereltä käsin ja kokea Pohjois-Norjan luonto eri perspektiivistä.

Voitte yhdistää risteilyn joustavasti omaan reittiinne ja rakentaa matkasta juuri teille sopivan kokonaisuuden.

Lapin kahdeksan vuodenaikaa – voitte rakastua niihin kaikkiin

Pohjoinen luonto elää jatkuvassa muutoksessa: auringon valon lisääntyminen ja väheneminen, lämpötilojen nousu ja lasku, kesän tulo ja talven teko. Täällä saamenmaassa vuodenaikoja on kahdeksan: kevään, kesän, syksyn ja talven lisäksi kevätkesä, syyskesä, syystalvi ja kevättalvi. Vuodenkierto on saamelaisten, ”Kahdeksan vuodenajan kansan”, elämänrytmin perusta.

Kevät
Poronvasat syntyvät toukokuussa, ensimmäiset Vapun tienoilla. Toukokuu on pohjoissaameksi miessemánnu eli ”vasakuu”, ja vasojen syntymästä alkaa uusi porovuosi. Kevään huumaan luonnossa kuuluu myös lumen sulaminen ja kevättulvat sekä muuttolintujen suurten joukkojen saapuminen.

Kevätkesä
Yötön yö eli yhtäjaksoinen kesäpäivä on pohjoisen alueen erikoisuus: Aurinko paistaa ympäri vuorokauden. Auringon säteiden pienestä tulokulmasta johtuen valaistus on pehmeää ja lämpötilat viileähköjä. Takatalvi – lyhyt ja kylmä, luminenkin ajanjakso – on normaali alkukesän ilmiö. Kasvien kukat paleltuvat helposti, ja kylmyys voi pilata kesän hilla- ja mustikkasadon. Metsän gourmet-herkku, korvasieni, antaa satonsa kesäkuussa.

Kesä
Räkkä auttaa poromiestä kokoamaan porot ylämaihin vasanmerkitystä varten. Ennen vanhaan vasanmerkitykseen lähdettiin takkahärkien kanssa kävellen, nykyisin mönkijöillä. Yöttömän yön valossa tapahtuva vasanmerkitys on edelleen monissa paliskunnissa yksi porovuoden kohokohtia.

Syyskesä
Porot ovat persoja sienille. Hyvä sienisato vaikuttaa paitsi porojen selviämiseen talven yli niin myös vasomiseen seuraavana keväänä. Elokuu on pohjoissaameksi borgemánnu, eli porojen ”uudenkarvankuu”.

Valon määrän väheneminen kertoo kasveille ja eläimille lähestyvästä talvesta. Ruska, syksyn väriloisto, on yksi upeimpia luonnonnäytelmiä ja näyttävä merkki kasvien talveentumisesta: elintärkeä lehtivihreä on varastoitunut kasvin muihin osiin, jolloin lehden muut väriaineet pääsevät näkyviin.

Syksy
Ensilumi käy maassa. Kaikilla pohjoisessa talvehtivilla linnuilla ja nisäkkäillä on kesäpukua tuuheampi talvipuku. Esimerkiksi riekko, metsäjänis ja naali sulautuvat erityisen hyvin lumiseen ympäristöön vaihtaessaan ruskean kesätakkinsa valkoiseen talvipukuun.

Syksyllä ennen järvien jäätymistä pyydetään talvikalat. Tapana on ollut pyytää talven varalle kauempana sijaitsevien metsäjärvien lihavia siikoja.

Syystalvi
Syystalvella porojen ollessa paksussa ”pinnassa”, teurastetaan niestaporot, jotka kevättalvella ripustetaan kuivumaan kuivalihaksi. Teurastuksen yhteydessä otetaan talteen veri, josta tehdään kumpuksia, lihaliemessä kypsennettyjä mykyjä, sekä suolet, jotka täytetään makkaroiksi. Ensimmäisenä keitetään kuitenkin kunnon selkäkeitto.
Ja sitten ensilumi saapuu, vain sulamaan ensimmäisen leudon päivän aikana.

Talvi
Kaamosaikaa seuraavat talven pakkasjaksot: lämpötila voi pysytellä – 30 asteessa usean viikon ajan. Päivän valoisa aika pitenee kiihtyvällä tahdilla, ja maaliskuun puolessa välissä pohjoisessa on jo yhtä pitkä päivä kuin Etelä-Suomessa.

Poroerotukset ajoittuvat alkutalveen rykimäajan päättymisen jälkeen. Erotuksissa porot kootaan aitauksiin ja niistä valitaan eloon jätettävät ja teurasporot. Poroerotukset ovat poronhoitovuoden tärkeimpiä yhteisiä tapahtumia. Erotusten päätyttyä poroja paimennetaan talvilaidunalueilla ja niiden ravinnonsaanti lumen alta, ”kaivokselta”, varmistetaan. Tokkaa joudutaan myös vartioimaan pedoilta, sudelta, ahmalta, ilvekseltä ja kotkalta.

Kevättalvi
Saamelaisten tärkeimmät juhlapyhät sijoittuvat kevättalveen. Marianpäivä on ollut tärkeä kirkkopyhä. Pääsiäisenä on kokoonnuttu markkinoille ja vietetty häitä. Kevät on ollut saamelaisessa yhteisössä sosiaalisen elämän vilkkainta aikaa. Hetan Marianpäivien tapahtumaohjelmassa on jumalanpalveluksen lisäksi saamelaisen musiikin konsertteja, tanssit ja jäällä ajettavat porokisat.

Lapin kahdeksan vuodenaikaa teksti:
Saamelaismuseo ja luontokeskus Siida
https://siida.fi/