ORIVESI
Leporannan Taidekeskus
Esillä on noin 20 taiteilijan teoksia eri tekniikoin kolmessa kesärakennuksessa ja ulkona Lahnajärven rannalla teemalla Läs-nä. Leporannan Taidekeskuksessa on myös tunnelmallinen kahvio!
Eläin-ja Elämyspiha Ponimaa
Koko perheen retkikohde. Yli sata ihanaa eläintä ja ystävällinen henkilökunta. Viihdyt varmasti.
Rönnin lava
Rönnin lava on aito, perinteinen, 70-vuotta toiminut tanssilava kauniissa Längelmäveden maisemissa.Huvikeskuksessa on kahvila-ravintola, grilli ja pub, jotka huolehtivat janoisista ja nälkäisistä. Monipuoliset tapahtumat ja lavatanssit tarjoavat elämyksiä kaikenikäisille. Avoinna kesäisin.
Eräjärven kivimuseo
Eräjärven kivimuseossa on laaja ja mielenkiintoinen valikoima kotimaisia ja ulkomaisia kivilajeja, jalo- ja korukiviä sekä harvinaisia mineraaleja. Eräjärvi-Seuran ylläpitämä erikoismuseo toimii Eräjärven puukirkon pihapiirissä 1864 valmistuneessa lainaviljamakasiinissa.
Paltanmäen kotiseutumuseo
Ulkomuseoalue täynnä mitä ihmeellisempiä vanhan ajan esineitä. Paltanmäessä tutustut elämänmenoon Oriveden pitäjässä 1800-luvulta aina 1900-luvun puoliväliin. Oriveden keskustassa sijaitseva kotiseutumuseo on perustettu jo 1930-luvulla.
Paltanmäen elämysportaat
Oriveden jäähallin takaa kohovat komeat elämysportaat. Oriveden Seudun Sydänyhdistyksen rakennuttamat upouudet elämysportaat ovat kaikkien vapaassa käytössä.
Portaiden kokonaispituus on noin 150–160 metriä. Noustavien askelmien kokonaismäärä sijoittuu 170–200 rappusen välille. Portaat on toteutettu luontoa mukaillen. Portaiden yhteydessä on myös tasanne, jolla voi istua ja levähtää.
Eräpyhän virkistysalue
Muinaisen uhripaikan mystinen tunnelma on täällä vahvasti läsnä. Eräpyhä on Suomen 100 luontohelmeä -listalle päässyt kohde. Upeat maisemat, nähtävyyksinä Nunnankirkoksi kutsuttu muinainen uhripaikka ja vanha maasälpälouhos. Vesistö on ihanteellista melontaan.
RUOVESI
Helvetinjärven kansallispuisto
Helvetinjärven alue on Länsi-Suomen jylhimpiä erämaa- ja metsäalueita. Vuonna 1982 perustettu Helvetinjärven kansallispuisto on pinta-alaltaan noin 50 km², josta vesialueita on noin 1,5 km². Alueella on lukuisia viitoitettuja polkuja, keittopaikkoja ja telttailualueita, ja sieltä on yhteys Pirkan Taival -retkeilyreitistöä myöten muun muassa Seitsemisen kansallispuistoon.
Ruoveden Sofia Magdalenan kirkko, Kirkkotie 1. Kirkko on valmistunut 1778. Sen on piirtänyt Matti Åkerblom. Kirkkoon mahtuu noin 1 100 henkeä. Avoinna sopimuksen mukaan.
Muroleen kirkko on avoinna sopimuksen mukaan.
Ryövärinkuoppa, Siikakankaantie 414. Puolen kilometrin mittainen polku, joka kulkee rehevän avolähteen ja runsaan kasvilajiston keskellä. Nimensä alue on saanut muinaisesta maantierosvojen piilopaikasta. Rehevässä laaksossa on muun muassa puroja, majavien katkomia puita ja se on rauhoitettu. Lisätiedot: www.luontoon.fi/ryovarinkuoppa.
Runebergin lähde, Ruovedentie 12 kohdalta haarautuvan Runebergintien päässä oleva lähde, joka oli luonnonhistoriallinen nähtävyys ja kokoontumispaikka jo ennen Runebergin aikaa. J. L. Runeberg asui Ruovedellä kotiopettajana ja hänen Vid en Källa (Lähteellä) -runonsa on kirjoitettu tämän lähteen innoittamana. Runopolku on tunnelmallinen noin kuudensadan metrin mittainen polku, joka kulkee Runebergin lähteeltä (Ruovedentie/Runebergintie) Laivarantaan (Laivarannantie 5).
Museotie, Peräkunnantie (nykyisin Paarlammintie) muodostaa eheän talonpoikaisen tie- ja siltarakentamisen muistomerkin. Tie erkanee Kuru–Ruoveden maantieltä Kantatie 66:lta käännyttäessä. Opasteet löytyvät tien molemmista päistä.
Ollinkivi on Suomen ensimmäinen vuoden 1923 luonnonsuojelulain mukainen suojelukohde. Siirtolohkare rauhoitettiin 1924. Kivi sijaitsee oikealla tien vieressä, noin 250 m päässä Siikanevan P-paikalta oikealle. Orivedeltä Ruovedelle vievä maantie kulki aikoinaan Ollinkiven sivuitse. Tätä tien osuutta kutsuttiin ”Pahaksi virstaksi”, sillä tiellä oli siinä kohdalla neljäkymmentä ylämäkeä ja alamäkeä. Zacharias Topeliuksen Talvi-iltain tarinoihin kuuluvan kertomuksen mukaan mäen rinteellä oleva kivi vyöryy tielläkulkijan päälle, jos kulkija on maanpetturi.
TUURI
OnnenKenkä
Vuonna 2000 valmistunut kullanhohtoinen OnnenKenkä -monumentti tervehtii majesteettisesta korkeudestaan Tuuriin saapuvia matkailijoita jo kaukaa.
OnnenSilta
Sillan kaiteisiin kiinnitetyt lukot symbolisoivat sitoutuneita rakkaussuhteita. Ikuisesti toisiinsa sitoutuvat parit kiinnittävät nimillään varustettuja lukkoja siltojen kaiteisiin ympäri maailmaa, myös Tuurissa.
OnnenSilta yhdistää Tuurinjoen molemmin puolin olevat parkkipaikat.
Kyläkaupan patsaita
Yli kolmen metrin korkeuteen kohoava kaunis OnnenEnkeli ottaa kuvainnollisesti siipiensä suojaan kaikki Kyläkaupalle saapuvat. Se pitelee käsissään yksisarvisen OnnenKenkää, jonka asento kuvaa tuurilaisen legendan, OnnenKylä-tarinan mukaan sen vilpitöntä halua jakaa hyvää onnea kaikille.
Kyläkaupan Kauppakadulla on nähtävänä näköispatsas maailman upeimmaksi patsaaksi mainitusta Michelangelon Daavid-patsaasta.
Kyläkaupan autoja
Autoharrastajana tunnetun kyläkauppias Vesa Keskisen omistamista autoista osa on näytillä eri puolilla Kyläkauppaa.
Muumi-kokoelma
Tove Janssonin rakastetut Muumit ovat olleet läsnä suomalaisten elämässä jo 1950-luvun lopulta asti. Muumien ystäviä, niin aikuisia kuin lapsiakin, on nykyään ympäri maailmaa. Muumituotteista varsinkin Arabian Muumimukeista on tullut haluttuja keräilyesineitä.
Kyläkaupan talousosastolla nähtävillä oleva Muumi-kokoelma sisältää kaikki tähän mennessä valmistetut mukit ja kulhot. Kokoelma täydentyy jatkuvasti, sillä uudet mukit ja kulhot lisätään heti niiden tultua myyntiin.
Kahvikuppikokoelma
Kokoelmassa on noin 260 kahvikuppia. Ne ovat pääosin Arabian vanhaa tuotantoa, mutta mukana on muutamia uudempiakin malleja sekä upeita kuppeja ympäri maailmaa. Nostalginen kokoelma henkii muistoja – näytillä voi olla esimerkiksi tuttuja kuppeja omasta lapsuudestasi.
Tämä yksityisen keräilijän upea kahvikuppikokoelma on esillä Kyläkaupan Kauppakadulla punaisen sisäänkäynnin yhteydessä.
Arabia-maitokannut
Kotiseutukeräilijä Kauko Välimäen keräämä ja Alavuden kaupungin nykyisin omistama kokoelma on nyt ensimmäistä kertaa yleisön nähtävillä yhdessä paikassa. Aiemmin kokoelma on ollut sijoitettuna neljään eri paikkaan Alavudella. Ihmisten kiinnostus kokoelmaa kohtaan vauhditti kaupungin suunnitelmia tuoda kokoelma yhteen paikkaan ja Kyläkaupalla ne ovat matkailijavirtojen hyvin saavutettavissa.
Markan Tarina
Markan Tarina on Suomen suurin esillä oleva kokoelma Suomen käyttörahoista 1860 – 2002. Esillä on markkakolikoiden ja -seteleiden lisäksi suomalaiset kultarahat vuosilta 1963 – 2001, olympiarahat, Suomen historian merkittävistä tapahtumista kertovat Kulta-aarre sekä Hopea-aarre ja rahauudistuksen jälkeen lyödyt hopeiset juhlarahat. Esillä ovat myös Ruotsin ja Venäjän vallan aikaisia rahoja. Näyttely sijaitsee Kyläkaupan Wanhanajan Kahvilan yhteydessä.
Nokia-kokoelma
Kyläkaupan viihde-elektroniikan osastolla on nähtävillä pala suomalaisen viestinnän historiaa: Nokian matkapuhelimia vuosien varrelta. Kokoelma on mielenkiintoinen tutkittava kaikenikäisille – vanhemmille puhelimet ovat silkkaa nostalgiaa ja nuorisosta on varmasti hauskaa vertailla vanhoja puhelimia nykytekniikkaan.
Peräkammari
Kyläkaupan Wanhanajan Kahvilassa on esillä Kyläkaupan perustajan, Toivo Keskisen kulkukauppiasaikanaan käyttämät hevoskärryt ja kauppamatkoilla mukana kulkenut tavara-arkku. Kahvilan tiloissa on myös suosittu kabinetti Peräkammari, jossa on esillä laaja kokoelma erilaisia entisaikojen kaupan myyntiartikkeleita.
Miljoona penniä
“Pennissä on miljoonan alku, miljoonassa on miljoonan”
Maailman suurin kolikkokokoelma on nähtävillä Kyläkaupan Wanhanajan Kahvilan yhteydessä.
Lego -pienoismalli
Kyläkaupan Ruokapuodin Kauppakadulla on nähtävillä ainutlaatuinen ja upea Lego-teos, pienoismalli Kyläkaupan OnnenTähti-hotellin julkisivusta. Kyseessä on porvoolaisen Topi Haapasen rakentama luomus, johon on käytetty toistasataa työtuntia ja valtava määrä Lego-palikoita. Lego-yhtiö sponsoroi rakennuspalikat pienoismalliin.
Rakennelman mitat on suhteutettu Lego-ukkoon. Tällä mittakaavalla 1:48 OnnenTähti-pienoismallin kokonaisleveys on 498,5 cm ja korkeus 52,6 cm.
LAPUA
Vihtori Kosolan kotitalo
Talon rakennutti lapualainen Matti Wilhelm Antila vuonna 1861. Talon historia on värikäs. Alkuun se toimi maakauppias A.G.Wikmanin liike- ja asuinkäytössä, 1880-luvulla siinä toimi Suomen ensimmäinen maaseutukirjakauppa. Vuonna 1891 talon osti Vihtori Kosolan isä. Jääkärietappina talo toimi vuonna 1916 ja vuoteen 1936 se oli keskeinen Lapuan liikkeen ja IKL:n toiminnassa. Herättäjäyhdistys toimi talossa vuosina 1938-2019.
Jokilaakson matkailupuutarha
Jokilaakson matkailupuutarha on upea puutarhamatkailukohde Lapuan kaupungin keskustassa yli 100-vuotiaassa pihapiirissä. Puutarhassa löytyy ainutlaatuisia kasvikokoelmia ja esimerkkejä pihan sisustamisesta. Alueelle on istutettu jo yli 6000 monivuotista kasvia. Havupuiden erikoismuotoja, kukkivia pikkupuita, vanhanajan pensasruusuja, upea kivikkoryhmä, hedelmä- ja marjatarha ja runsaat perenna- ja kesäkukkaistutukset.
Simpsiön vuori
Simpsiön vuori kohoaa 132 metriä merenpinnan yläpuolelle ja 100 metriä yli ympäröivän lakeuden.
Simpsiöllä on mm. näkötorni, viitoitettu luontopolku ja maastopyöräreitti, kiintorastiverkosto sekä läntisen Suomen suurin monirinteinen laskettelukeskus.
Ränkimäen talomuseo
Lapua-Seura ry ylläpitää Ränkimäen Talomuseota. Kesällä suositut perinneleikkiviikot sekä muita perinnetapahtumia.
Lapuanliikkeen museo
Lapuanliikkeestä on koostettu näyttely Lapuan patruunatehtaan museon tiloihin. Lapuanliikkeestä kertova näyttely esittelee kommunisminvastaisen liikehdinnän historiaa Suomessa.
Lapuan Taidemuseo
Lapuan Taidemuseon perustana on lapualaissyntyisen varatuomarin Pauli Laurilan mittava taidekokoelma, jonka hän lahjoitti Lapuan kaupungille. Lahjoituksen ehtona oli tilojen rakentaminen kokoelmalle.
Lapuan Taidemuseon näyttelytoiminta aloitettiin 1.10.2006. Lapuan Taidemuseo esittelee kolmesti vuodessa vaihtuvissa näyttelyissään kuvataidetta laaja-alaisesti.
Alajoen Lakeus
Alajoen ainutlaatuinen lakeus houkuttelee nauttimaan jokivarren näkymistä patikoiden, pyöräillen tai vaikkapa meloen. Alajoki on kuuluisa latomaisemastaan ja linnustostaan.