Miehikkälä historian havinaa
Miehikkälän paikallista historiaa ja kansallisestikin merkittäviä tapahtumia on tallennettu museoihin. Tutustu vaalittuihin perinteisiin ja kauniiseen luontoon!
Jatulintarhat
Miehikkälän kunnan alueella sijaitsee kuusi jatulintarhaa, lisäksi yksi tarha sijaitsee kuntarajan läheisyydessä Luumäen puolella. Jatulintarhat ovat sokkelokiveyksiä, joissa kulkee yksi tai useampia polkuja rakennelman reunalta sen keskelle. Kuvassa Mustasuon jatulintarha Miehikkälä. Miehikkälä nähtävyydet
Miehikkälän kirkko
Miehikkälän kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1879. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Lindqvist. Lähes yksinomaan talkootöillä valmistettu kirkko vihittiin jumalanpalveluskäyttöönsä vuonna 1881. Tuolloin väkeä kerääntyi kirkonmäelle ”kolme kertaa kirkollinen”. Kirkkoa on peruskorjattu vuosina 1927 ja 1963.
Ensimmäiset urut vuodelta 1895 vaihdettiin vuonna 1980 uusiin, 16-äänikertaisiin urkuihin. Vanhoista uruista käytettiin uusiin urkuihin 10-äänikertaa ja myös urkujen julkisivu säilyi entisenlaisena. Kirkon alttaritaulu on Väinö Hämäläisen maalaus vuodelta 1930, taulun aiheena Jeesuksen ristiltä otto.
Miehikkälän kirkko palvelee myös siunauskappelina. Hautausmaa on kirkon läheisyydessä. Lähinnä kirkkoa on sankarihautausmaa, jossa on 177 sankarivainajan viimeinen leposija.
Myllyt ja saha
Pitkäkosken saha ja mylly
Pitkäkosken saha on Suomen kolmanneksi vanhin sahapaikka. Alkujaan saha on perustettu 1720-luvulla. Sahan paikasta ja rakennusoikeudesta riideltiin aikanaan sitkeästi, mutta lopullisesti saha sijoitettiin Pitkäkoskelle 1738. Perustajana tuolloin oli Haminalainen suurkauppias ja kartanonomistaja Jobst Dobbin.
Tämän jälkeen sahalla on ollut useita omistajia ja Väinö Vuorela osti sahan ja voimalaitoksen itselleen 1940 luvulla. Väinö Vuorelan aikana saha on työllistänyt parhaimmillaan 75 henkilöä. 50-luvulla hinnat putosivat ja sahatoiminta hiipui. Voimalaitos jatkoi toimintaa ja sahan tilalle perustettiin 50-60 luvun taitteessa mylly. Myllyn toiminta jatkui aina 2000 luvulle saakka ja voimalaitos tuottaa sähköä vielä tänäkin päivänä.
(Lähde: Vuorelan perimätieto)
Hauhian mylly
Hauhian myllyrakennus on vuodelta 1882 ja sijaitsee Vaalimaanjoen Hauhiankoskessa. Perimätiedon mukaan jo 1800-luvun alkupuolella koskessa on ollut jonkinlainen alkeellinen vesilaitos, ns. härkinmylly. Joulukuussa 1881 valmistuneen myllyn perustivat puuseppä Petter Lundgren sekä talonpojat Emmanuel Hauhia ja Erkki Hauhia. Elokuussa 1885 myllyn osti Sylvester Mankki, joka oli ahkera ja kunnioitettu mylläri. Hänen toimiessaan myllärinä myllyssä jauhettiin paljon. Virolahdelta, Pihlajan kylästä saakka kävi myllymiehiä, koska muilla myllyillä oli pulaa vedestä. Hauhian myllyllä tätä ongelmaa ei ollut. Mylläri pystyi säätelemään veden joen yläjuoksuun virtaavien lampien ja järvien suille asettamiensa patolaitteiden avulla. 1920-luvulla myllyn yhteyteen rakennettiin saha ja myöhemmin sähkögeneraattori.
(Lähde: Kylien kertomaa; Miehikkälän kyläkirja)
Salpalinja-museo Miehikkälä
Miehikkälän Sotahistoriallinen Salpalinja-museo on useiden hehtaarien laajuinen järeästi linnoitettu museoalue, joka on alunperin suunniteltu komppanian puolustuskeskukseksi. Museon perusnäyttely muodostuu yleisöpalvelutilojen yhteydessä olevasta näyttelystä multimedioineen, ja ulkomuseoalueen jylhässä kallioisessa metsämaastossa sijaitsevista opastetuista reiteistä. Miehikkälä nähtävyydet
Yleisöpalvelutiloissa asiakkaita palvelee kahvila, joka on avoinna museon aukioloaikoina. Ryhmillä on mahdollisuus ruokailla etukäteistilauksesta. Kahvilan yhteydessä on museokauppa, jossa on myynnissä museon omia tuotteita. Salpalinja-museo on myös mobiilissa, koe museoalueen kolme ääniopastettua reittiä! Katso lisää. Säästöpirtintie 70, Miehikkälä
Salpalinja
Miehikkälä & Virolahti
Salpalinja – sotahistorian aarreaitta!
Itsenäisen Suomen eräs merkittävimmistä voimanponnistuksista on Salpalinja, itärajan puolustukseksi rakennettu linnoitusketju. Salpalinjan pituus on peräti 1200 kilometriä. Salpalinja on yksi vahvimmista ja parhaiten säilyneistä toisen maailmansodan aikaisista linnoitusketjuista Euroopassa. Salpalinja tarjoaa autenttisia ja käsin kosketeltavia kohtaamisia historian kanssa.
Salpalinja oli vuosikymmeniä hyvin salainen. Rakennusaikana puolustuslinja haluttiin salata tietysti viholliselta, mutta edes rakentajat itse eivät tienneet kokonaisuuden laajuutta. Linnoitusketju kulkee itärajaa mukaillen Suomenlahdelta Savukoskelle ja aina Jäämerelle saakka.
Museoilla voi tutustua Salpalinjan kunnostettuihin korsuihin, taisteluhautoihin, panssarivaunun kiviesteisiin sekä aseistukseen tykkeineen asiantuntevien oppaiden johdolla. Museoiden sisänäyttelyissä voi tutustua Salpalinjan rakentamiseen ja linnoittajien arkeen, sekä nähdä valokuvissa, kuinka luonto on maisemoinut ihmisten jyhkeimmätkin rakennelmat. Kierroksen aluksi kannattaa katsoa Salpalinjan rakentamisesta kertova lyhytelokuva.
Salpapolku
Miehikkälä & Virolahti
Salpapolku tarjoaa hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja virkistykseen kauniissa kaakkoissuomalaisessa luonnossa. Salpalinjaa mukaileva 43 km:n mittainen retkeilyreitti Salpapolku tutustuttaa sekä Salpalinjan kohteisiin että Kaakkois-Suomen upeaan luontoon ja kulttuuriympäristöön. Yhdensuuntainen reitti lähtee Harjusta ja kulkee metsien, mäkien, peltojen ja Miehikkälän Salpalinja-museon läpi, aina Lappeenrannan Ylämaalle saakka. Matkalla voi tutustua opastauluin varustettuihin Salpalinjan kohteisiin.
Suur-Miehikkälän kylämuseo
Suur-Miehikkälän kylämuseo toimii Taneli Eliaanpoika Heiton 1880-luvun tienoilla rakentamassa torpassa. Torppa oli asuttuna 1960-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen kauppaneuvos Juho heitto lahjoitti kiinteistön rakennuksineen Miehikkälän kunnalle museokäyttöön. Suur-Miehikkälän kyläläiset kunnostivat torpan talkootyönä ja kunnan avustuksella. Museo avattiin yleisölle vuonna 1981.
Päärakennuksen sisätilat on palautettu mahdollisimman lähelle 1920-lukua. Esineistöstä vain osa on alkuperäistä, pääosa on koottu eri puolilta kuntaa. Jonkin verran esineistöä on nähtävillä aitoissa. Talousrakennuksista on jäljellä aittarakennus ja heinäsuoja. Navetta sikaloineen ja lammaskarsinoineen on purettu, samoin sauna. Riiheläntie 54, Suur-Miehikkälä
Maisemapolut ovat Suur-Miehikkälän, Pitkäkosken ja Salo-Miehikkälän kylien mobiilireittejä. Reitit on luotu luontoa, maisemaa ja paikalliskulttuuria korostaen. Reitit on toteutettu Leader-hankkeena ja niitä tekemässä on ollut kylien asukkaat. Esiin on nostettu kylien arvoja ja kulttuuri- ja maisemahistoriaa.
Maisemapolkuihin voi mukavasti tutustua autolla tai polkupyörällä.