Kaunissaari – aina nimensä veroinen

Kaunissaari-nimisiä paikkoja on useampiakin, mutta se aito ja oikea löytyy Pyhtäältä, Itäisen Suomenlahden vesiltä, näppärän venematkan päässä niin Pyhtään kirkonkylästä kuin Kotkan Sapokastakin. Kaunissaari on ennen kaikkea kesänviettopaikka. Mikäli haluaa lomalla nauttia kiireettömistä hetkistä upeissa merimaisemissa kauniin luonnon keskellä ja aistia samalla ainutlaatuisen kalastajakylämiljöön henkeä, Kaunissaari hurmaa varmasti.

 *   *   *

Kaunissaaren saaristolaismuseo

Kaunissaaren kylänlahden rannalla sijaitseva saaristolaismuseo kertoo kiehtovalla tavalla tarinoita menneistä vuosista – saarelaisia tarinoita miehistä, naisista ja merestä. Museo on kesällä avoinna päivittäin.

 *   *   *

Mustaviiri, Pyhtää

Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa sijaitseva Mustaviiri edustaa tyypillisintä rannikkomme saarta, jonka rantavedet ovat pääosin kivikkoiset ja länsiosa jyrkkää kalliorantaa. Rantautumispaikka on saaren Kaiskerinpuoleisella rannalla, jossa on myös nuotiopaikka, käymälä ja puuvaja. Rannalta johtaa polku kalliolle, jossa on näkötorni ja Unescon maailmanperintöluettelossa olevan Struven kolmiomittausketjun mittauspiste. Saaressa voi myös nähdä sodanaikaisia rakennelmia ja jatulintarhan. Siellä on myös luontopolku.

*   *   *

Pakkausmuseo, Pyhtää

Pakkausmuseo sijaitsee Pyhtään kirkonkylässä entisen Stockforsin hiomon alueen kupeessa. Viehättävässä punaisessa rakennuksessa, joka on entinen puutarhurin mökki, on esillä mielenkiintoinen kokoelma pakkaus- ja paperituotteita 1900-luvulta.

 *   *   *

Pyhän Henrikin kirkko

Keskiaikainen harmaakivikirkko – Pyhtään kirkko on rakennettu noin vuonna 1460 Kymijoen Pyhtään haaran ja Turusta Viipuriin kulkevan Suuren Rantatien, Kuninkaantien, risteyskohtaan. Kirkon sisäarkkitehtuuri on korkeatasoista ja vaikuttavaa katseltavaa ja tutustumisen arvoinen erikoispilareineen ja holviratkaisuineen. Kolmilaivaisen kirkkosalin holveissa ja seinissä on keskiaikaista maalauskoristelua. Kirkon pohjoisseinälle on kuvattu liki seitsemän metrin korkuinen Pyhä Kristoforos, kaikkien tiellä kulkijoiden suojelupyhimys. Keskiajan sisustuksesta on jäljellä alttarikaappi ja viisi puuveistosta, joista erikoisin ja vanhin on Pyhä Henrik. Kellotapuli on rakennettu 1820-luvulla.

*   *   *

Ristisaari, Pyhtää

Kaunissaaren eteläpuolella sijaitseva Ristisaari on yksi Itäisen Suomenlahden kansallispuiston saarista. Ristisaari on rehevä ja monipuolinen lehtosaari, jonka pohjoisosassa on laajoja rantaniittyjä ja runsaskukkaisia ketoja, jonka vuoksi saari soveltuu erityisesti luonto- ja lintubongareille.Saareen pääsee omalla veneellä.

 *   *   *

Savukosken silta, Ahvenkoski

Savukosken silta Ahvenkoskella Kymijoen haarassa oli valmistuessaan vuonna 1928 laatuaan ensimmäinen maailmassa. Voimakkaan virran takia sillan kaaret rakennettiin yläpuolelle kiinnitetyn köysiradan avulla. Kaarien kovetuttua ajorata rakennettiin riipputankojen varaan. Museosillaksi silta kunnostettiin vuonna 1984. Peruskorjaus on tehty vuosina 2009-2010. Silta ympäristöineen on Venäjän ja Ruotsin vanhaa raja-aluetta.

 *   *   *

Sirius Sport Resort

Sirius toteuttaa ihmisen ikiaikaisen unelman lentämisestä – hauskasti ja turvallisesti. Lentämisen lisäksi Siriuksessa puhaltavat aina suotuisat surffituulet, niin aloittelijalle kuin konkarillekin. Huimien suoritusten jälkeen on aika rentoutua tasokkaassa ravintolassa tai juhlistaa iltaa shampanjabaarissa. Sirius on elämyksiä, yhdessäoloa ja nautiskelua.

Lentokokemus tuulitunnelissa vastaa vapaapudotusta lentokoneesta. Ilmavirran maksiminopeus on yli 260 km /h, mutta aloittelijat lentävät noin 180 km:n tuntinopeudella.

Siriuksessa puhaltavat ympäri vuoden suotuisat surffituulet, niin aloittelijalle kuin konkarillekin. Virtaavan veden äärellä voit perehtyä surffauksen saloihin tai löytää kipinän uuteen harrastukseen.

 *   *   *

Stockforsin hiomoalue, Pyhtää

Stockforsin historiallinen tehdasalue on saanut alkunsa vuonna 1902, kun Ole Nerdrum ja Olaf Bulow perustivat alueelle sillä hetkellä Suomen suurimman puuhiomon. Kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö toimii monipuolisen yritys- ja tapahtumatoiminnan näyttämönä.Alueella sijaitsee myös tilausperiaatteella toimiva hotelli, Pakkausmuseo, lintuhoitola ja karting-rata.

*   *   *

Stockfors Coffee Roaster, Pyhtää

Stockfors Coffee Roaster paahtimo eli Pyhtään kahvipaahtimo on avattu vuonna 2020. Paahtimossa voi nauttia tuoreeltaan vastapaahdetun kahvin tuoksusta ja mausta. Tarjolla on mm vaalea- tai tummapaahtoista kahvia, joka jauhetaan paikan pääll. Pois lähtiessä voitte ostaa vastapaahdettua kahvia mukaan kotiin.

*   *   *

Strukan sulut, Pyhtää

Käsikäyttöiset Strukan pato- ja sulkulaitteet Kymijoen Pyhtään haarassa rakennettiin 1900-luvun alussa munkkien vanhalle lohenkalastuspaikalle palvelemaan Stockforsin tehtaan proomuliikennettä. Putouskorkeus suluissa on kaksi metriä ja ne ovat Suomen ainoat vielä käytössä olevat käsikäyttöiset sulut, jotka johtavat suoraan merelle.Itsepalveluperiaatteella toimivat sulut ovat vapaasti veneilijöiden käytettävissä. Väylää pitkin pääsee veneellä Pyhtään kirkonkylään asti.

 *   *   *

Valkmusan kansallispuisto

Monipuolista suoluontoa Valkmusan kansallispuisto sijaitsee noin 12 kilometrin päässä valtatie 7:ltä (E18) Siltakylästä pohjoiseen johtavan maantien n:o 3562 varrella. Kansallispuiston suoluonto on Etelä-Suomen oloissa poikkeuksellisen edustava. Maisemaan tuo kiintoisan lisän Kymijoki, jonka läntinen suuhaara virtaa alueen pohjoisreunalla. Kansallispuiston alueelta on luokiteltu yli 30 erilaista suotyyppiä, mikä kuvastaa suokasvillisuuden monipuolisuutta.Soilla pesii monia Etelä-Suomessa harvinaisia lintu- ja perhoslajeja. Rauhalliset suoalueet ovat monien muuttolintujen levähdysalueita. Syksyisin voi nähdä monta sataa kurkea ja hanhea kokoontuvan suolle ennen muuttomatkaa. Kansallispuistossa kiertää 2,5 kilometrin pituinen pitkospolkureitti. Alueen elämää voi tarkkailla myös havaintotornista käsin.

*   *   *

Pyhtään järvi- ja jokialueet

Pyhtäällä on merta ja kaunista saaristoa, Kymijoki, jota leikillisesti verrataan Amazoniin ja pieniä järviä Kymijoen varrella. Hirvijärvi ja pikkuruinen Tarkjärvi sijaitsevat lähellä Valkmusan kansallispuistoa ja kaunis Tammijärvi Kymenlaakson ja Uudenmaan rajalla.

Merikaupunki Kotka on tunnettu Meripäivistä, puistoistaan, satamastaan, Kyminlinnasta, Alvar Aallon Sunilasta ja nykyään myös Tehdaspuistostaan Karhulassa. Kotka on Kymenlaakson toiseksi suurin kaupunki, lähellä niin Helsinkiä kuin Pietariakin.

Alvar Aallon funktionalismin helmi Sunila

Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Sunila on Kotkan-Haminan seudun kansainvälisesti tunnetuin arkkitehtuurikohde. Asemakaavassa suojellussa Sunilassa on tehtaanjohtajan asuintalo Kantola ja rantasauna, 12 rivi- ja kerrosasuintaloa ja muotokieleltään mielenkiintoisia huoltorakennuksia.

Aikoinaan maailman kauneimmaksi tehtaaksi kutsutusta Sunilan tehtaasta tuli asuinalueineen Aallon kansainvälisen modernismin ikoni, jota esiteltiin Pariisin ja New Yorkin maailmannäyttelyissä vuosina 1937 ja 1939. Tehtaaseen ja sen alkuperäisiin Aino Aallon suunnittelemiin tiloihin ei kuitenkaan tällä hetkellä pääse vierailemaan.

Kyminlinna sotahistoriallinen muistomerkki

Linnoituksen historian voisi katsoa alkaneen venäläisen Kenraali Aleksandr Suvorovin perustettua alueelle linnakkeen, joka suunniteltiin osaksi Pietarin suojaksi rakennettua puolustusrintamaa. Myöhemmin alkuperäinen linnake purettiin ja paikalle rakennettiin omana aikanaan moderni linnoitus, joka on nykyään Suomen ainoa ehjänä säilynyt kaponieerilinnoitus. Linnoitus muistuttaa Pietarissa sijaitsevaa Pietari-Paavalin linnoitusta pohjakaavaltaan. Kyminlinna oli valjastettuna Suomen puolustusvoimien käyttöön ajalla 1939 – 2005.

Kyminlinna sijaitsee 5 kilometriä Kotkan keskustan luoteispuolella Kymijoen itäisen Huumanhaaran ja läntisen Langinkoskenhaaran yhtymäkohdassa. Kyminlinnan vallien ulkopuolella sijaitsee Kyminlinnan kesäteatteri, jossa on kesäaikaan teatteriesityksiä.

Langinkoski

Langinkosken keisarillinen kalastusmaja Venäjän keisari Aleksanteri III ihastui Langinkoskeen siellä vieraillessaan. Hän rakennutti paikalle vuonna 1889 kalastusmajan, missä hän perheineen kävi useana kesänä. He nauttivat suuresti erilaisesta elämästä: kerrotaan keisarin itsensä kalastamisen lomassa pilkkoneen puita keisarinnan huolehtiessa ruoanlaitosta. Suuren Venäjänmaan yksinvaltias unohti Langinkoskella mieluusti hetkeksi Talvipalatsin kultaa loistavat salit.

Kalastusmaja toimii nykyisin museona ja on liki samanlainen kuin keisariperheen aikoihin. Alkuperäiset huonekalut ovat paikoillaan. Kalastusmajaa ympäröi luonnonsuojelualue. Puulajipuisto, useat erikokoiset jokiuomat ja koskimiljöö ovat jo sinällään näkemisen arvoisia. Pihapiirissä sijaitsevat myös vanha kalahautomo ja pieni ortodoksinen kappeli, joka on Valamon munkkien rakentama 1800-luvun alussa.

Maretarium

Akvaariotalo Maretarium on ainutlaatuinen kohde maailmassa: se esittelee suomalaisten vesistöjen vedenalaista maailmaa. Maretariumissa voi tehdä kalamatkan Lapin tunturipuroista Suomenlahden  merialueelle. Yksi kiinnostavimmista on valtava 7 metriä syvä ja läpimitaltaan 10-metrinen Itämeriallas. Aika ajoin altaaseen molskahtaa kalojen joukkoon sukeltaja, joka ruokkii kalat.  Näkymässä on meriteatteria kylliksi!

Merikeskus Vellamo

Merikeskus Vellamo on ainutlaatuinen aallon muotoinen rakennus, jossa toimivat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo ja Ruuma sekä ravintola Laakonki ja museokauppa Plootu. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Ilmari Lahdelma.

Merikeskus Vellamon näyttelyt kertovat arkisia ja jännittäviä, hauskoja ja koskettavia tarinoita ihmisistä, esineistä ja tapahtumista. Kävijää kannustetaan ottamaan kaikki aistit käyttöön ja kokemaan oivalluksen riemua! Tervetuloa toivottaa Kotka Maretarium ja Vellamo! Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyssä perehdytään nykyisen Kotkan edustalla käytyyn Itämeren suurimpaan meritaisteluun ja sen jälkeen rakennettuun linnoituskaupunkiin. Moderni tekniikka ja interaktiivisuus tekevät näyttelykäynnistä unohtumattoman elämyksen. Puun vuoro kertoo Kymenlaakson metsäteollisuudesta ja sen tekijöistä, ja Pohjantähti, Etelän risti maamme merenkulun historiasta monin eri teemoin. Vaihtuvat näyttelyt täydentävät tarjontaa.

Suomen merimuseon päänäyttelyssä tutustutaan mm. matkustajalaiva s/s Arcturuksen dramaattisiin vaiheisiin, sukeltamiseen ja hylkylöytöihin sekä navigoimiseen tähtitaivaan alla. Kymenlaakson museon päänäyttely kertoo arkisesta puurtamisesta tehtaan pillin komennossa, mutta myös vapaa-ajan riemusta, saariretkistä ja ravintolaelämän iloista.

Kesäisin myös ulkonäyttelytila on avoinna yleisölle ja siellä on esillä mm. pelastuslaitoksen Uisko-tyypin vene (1963) ja Kultaranta II (1929), joka on palvellut valtionpäämiehiämme aina Relanderista Kekkoseen.

Kotkan ortodoksinen kirkko

Kotkan ortodoksinen kirkko, nykyinen Pyhän Nikolaoksen kirkko rakennettiin vuosina 1799-1801 Pietarin amiraliteetin arkkitehti Jakov Perrinin piirrosten mukaan. Uusklassisen kirkon kolmen sisäänkäynnin pylväspäädyt, kellotorni ja ristikeskuksen kupoli muodostavat näyttävän julkisivun. Sisäpuolen ikonit ja lukuisat esineet ovat kaunis kokonaisuus.

Yksi erikoisimmista ikoneista kuvaa Pyhää Nikolaosta Kotkansaarella taustallaan näkymä Ruotsinsalmen meritaistelualueesta. Kirkon edustalla on patsas Maria Purpurista, jonka kerrotaan estäneen kirkon tuhoutumisen Krimin sodassa. Kirkko onkin nyky-Kotkan vanhin rakennus.

Haukkavuoren näkötorni

Haukkavuoren näkötorni Kotkan keskustassa.  Näkötornin on suunnitellut arkkitehti Jussi Paatela. Alun perin vesitorniksi rakennetun tornin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1914, mutta mm. sisällissota viivästytti töitä siten, että se otettiin käyttöön vasta vuonna 1920. Tornin huippu kohoaa noin 72 metriin merenpinnasta. Haukkavuoren torni oli tärkeä paikka toisen maailmansodan aikana. Lotat valvoivat ilmatilaa koko sodan ajan sen huipulta.

Torni toimi myös saksalaisten asemapaikkana kunnes he joutuivat pakenemaan Suursaareen. Tornin huipulta he kykenivät välittämään viestejä Kotkansaaren ja Mussalon väliseen salmeen ankkuroituneelle sota-alus Niopelle. Torni toi tekemistä ja seikkailuja myös paikallisille pikkupojille, jotka toimivat lähetteinä sotilaiden ja kotkalaisten tyttöjen välillä. Sodan jälkeen torni on toiminut näkötornina ja heti 1920-luvun alkupuolella alkanut kahvilatoiminta jatkuu jälleen vireänä. Torni toimii myös tasokkaiden taidenäyttelyiden järjestämispaikkana.

Majoitusvaraukset ja ohjelmatiedustelut toimistostamme.