Loistavia näköaloja lähimenneisyyteen
Miehikkälä tarjoaa loistavia näköaloja niin lähimenneisyyteen kuin kauemmaksikin aikojen taa ja rajaseudun värikäs historia kuljettaa huimaan seikkailuun vuosisatojen halki. Miehikkälän retket tarjoaa ohjelmaa usean valtakunnan näkökulmasta, aina Ruotsi-Suomen hoveista Tsaarin Venäjälle saakka. Miehikkälän retket ja opastukset voit varata kauttamme.
Salpakeskus
Miehikkälän Salpalinja-museo, Virolahden Bunkkerimuseo, Miehikkälän ja Virolahden Salpapolku-retkeilyreitti ja valtakunnallinen Salpalinjan perinneyhdistys ry muodostavat Salpakeskuksen. Salpakeskus rakentaa monipuolista yhteistyötä matkailun kehittämiseksi, Miehikkälän retket tarjoaa opastettuja retkiä Salpalinjalle, jonka kärkituotteina ovat linnoitushistorialliset museot ja alueen luonto.
Salpalinja – sotiemme suuri tuntematon
Miehikkälän retket tarjoaa opastetun katsauksen yhdelle toisen maailmansodan aikaisista vahvimmista ja parhaiten säilyneistä puolustuslinjoista Euroopassa! Itärajaa myötäilevä 1200 km pitkä Salpalinja linnoitus rakennettiin vv. 1940-41 ja 1944, ja marsalkka Mannerheim antoi sille kesällä 1944 nimen Suomen Salpa.
Salpalinjalla ei koskaan taisteltu. Se nopeutti kuitenkin olemassaolollaan aselevon syntymistä syksyllä 1944, ja turvasi näin omalta osaltaan Suomen säilymistä itsenäisenä valtiona. Salpalinjan betoni- ja kivirakenteiset kantalinnoitteet ovat suurelta osin jäljellä tänäkin päivänä.
Miehikkälän Salpalinja-museo kertoo viime sotien aikaisen itärajan maapuolustusaseman eli Salpalinjan rakentamisesta ja rakentajista. Sen useiden hehtaarien laajuinen jylhän kallioiseen maastoon sijoittuva ja järeästi linnoitettu ulkomuseoalue on rakennettu aikanaan vahvennetun komppanian tukikohdaksi. Museon monipuoliset palvelut ja museoalueen vaikuttavat historia- ja luontokohteet tekevät museosta kiinnostavan koko perheelle.
Salpapolku kulkee hyvin vaihtelevassa ja monipuolisessa luonnossa Virolahden ja Miehikkälän kunnissa. Virolahti on Suomenlahden rannikon itäisin kunta. Virolahden luonto on yleisesti ottaen karua ja pienipiirteissään vaihtelevaa. Korkeuserot ovat pieniä ja kivikkoiset sorakankaat vuorottelevat silokallioiden, lampien, soiden ja jokien täyttämien laaksojen kanssa. Salpapolulla pääsee tutustumaan niin Vaalimaanjoen kuin Virojoenkin maaseutumaisemaan.
Tervetuloa Miehikkälään!
Jatulintarhat
Miehikkälän kunnan alueella sijaitsee kuusi jatulintarhaa, lisäksi yksi tarha sijaitsee kuntarajan läheisyydessä Luumäen puolella. Jatulintarhat ovat sokkelokiveyksiä, joissa kulkee yksi tai useampia polkuja rakennelman reunalta sen keskelle. Kuvassa Mustasuon jatulintarha Miehikkälä. Miehikkälä nähtävyydet
Miehikkälän kirkko
Miehikkälän kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1879. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Lindqvist. Lähes yksinomaan talkootöillä valmistettu kirkko vihittiin jumalanpalveluskäyttöönsä vuonna 1881. Tuolloin väkeä kerääntyi kirkonmäelle ”kolme kertaa kirkollinen”. Kirkkoa on peruskorjattu vuosina 1927 ja 1963.
Ensimmäiset urut vuodelta 1895 vaihdettiin vuonna 1980 uusiin, 16-äänikertaisiin urkuihin. Vanhoista uruista käytettiin uusiin urkuihin 10-äänikertaa ja myös urkujen julkisivu säilyi entisenlaisena. Kirkon alttaritaulu on Väinö Hämäläisen maalaus vuodelta 1930, taulun aiheena Jeesuksen ristiltä otto.
Miehikkälän kirkko palvelee myös siunauskappelina. Hautausmaa on kirkon läheisyydessä. Lähinnä kirkkoa on sankarihautausmaa, jossa on 177 sankarivainajan viimeinen leposija.
Myllyt ja saha
Pitkäkosken saha ja mylly
Pitkäkosken saha on Suomen kolmanneksi vanhin sahapaikka. Alkujaan saha on perustettu 1720-luvulla. Sahan paikasta ja rakennusoikeudesta riideltiin aikanaan sitkeästi, mutta lopullisesti saha sijoitettiin Pitkäkoskelle 1738. Perustajana tuolloin oli Haminalainen suurkauppias ja kartanonomistaja Jobst Dobbin.
Tämän jälkeen sahalla on ollut useita omistajia ja Väinö Vuorela osti sahan ja voimalaitoksen itselleen 1940 luvulla. Väinö Vuorelan aikana saha on työllistänyt parhaimmillaan 75 henkilöä. 50-luvulla hinnat putosivat ja sahatoiminta hiipui. Voimalaitos jatkoi toimintaa ja sahan tilalle perustettiin 50-60 luvun taitteessa mylly. Myllyn toiminta jatkui aina 2000 luvulle saakka ja voimalaitos tuottaa sähköä vielä tänäkin päivänä.
(Lähde: Vuorelan perimätieto)
Hauhian mylly
Hauhian myllyrakennus on vuodelta 1882 ja sijaitsee Vaalimaanjoen Hauhiankoskessa. Perimätiedon mukaan jo 1800-luvun alkupuolella koskessa on ollut jonkinlainen alkeellinen vesilaitos, ns. härkinmylly. Joulukuussa 1881 valmistuneen myllyn perustivat puuseppä Petter Lundgren sekä talonpojat Emmanuel Hauhia ja Erkki Hauhia. Elokuussa 1885 myllyn osti Sylvester Mankki, joka oli ahkera ja kunnioitettu mylläri. Hänen toimiessaan myllärinä myllyssä jauhettiin paljon. Virolahdelta, Pihlajan kylästä saakka kävi myllymiehiä, koska muilla myllyillä oli pulaa vedestä. Hauhian myllyllä tätä ongelmaa ei ollut. Mylläri pystyi säätelemään veden joen yläjuoksuun virtaavien lampien ja järvien suille asettamiensa patolaitteiden avulla. 1920-luvulla myllyn yhteyteen rakennettiin saha ja myöhemmin sähkögeneraattori.
(Lähde: Kylien kertomaa; Miehikkälän kyläkirja)
Salpalinja-museo Miehikkälä
Miehikkälän Sotahistoriallinen Salpalinja-museo on useiden hehtaarien laajuinen järeästi linnoitettu museoalue, joka on alunperin suunniteltu komppanian puolustuskeskukseksi. Museon perusnäyttely muodostuu yleisöpalvelutilojen yhteydessä olevasta näyttelystä multimedioineen, ja ulkomuseoalueen jylhässä kallioisessa metsämaastossa sijaitsevista opastetuista reiteistä. Miehikkälä nähtävyydet
Yleisöpalvelutiloissa asiakkaita palvelee kahvila, joka on avoinna museon aukioloaikoina. Ryhmillä on mahdollisuus ruokailla etukäteistilauksesta. Kahvilan yhteydessä on museokauppa, jossa on myynnissä museon omia tuotteita. Salpalinja-museo on myös mobiilissa, koe museoalueen kolme ääniopastettua reittiä! Katso lisää. Säästöpirtintie 70, Miehikkälä
Salpalinja
Miehikkälä & Virolahti
Salpalinja – sotahistorian aarreaitta!
Itsenäisen Suomen eräs merkittävimmistä voimanponnistuksista on Salpalinja, itärajan puolustukseksi rakennettu linnoitusketju. Salpalinjan pituus on peräti 1200 kilometriä. Salpalinja on yksi vahvimmista ja parhaiten säilyneistä toisen maailmansodan aikaisista linnoitusketjuista Euroopassa. Salpalinja tarjoaa autenttisia ja käsin kosketeltavia kohtaamisia historian kanssa.
Salpalinja oli vuosikymmeniä hyvin salainen. Rakennusaikana puolustuslinja haluttiin salata tietysti viholliselta, mutta edes rakentajat itse eivät tienneet kokonaisuuden laajuutta. Linnoitusketju kulkee itärajaa mukaillen Suomenlahdelta Savukoskelle ja aina Jäämerelle saakka.
Museoilla voi tutustua Salpalinjan kunnostettuihin korsuihin, taisteluhautoihin, panssarivaunun kiviesteisiin sekä aseistukseen tykkeineen asiantuntevien oppaiden johdolla. Museoiden sisänäyttelyissä voi tutustua Salpalinjan rakentamiseen ja linnoittajien arkeen, sekä nähdä valokuvissa, kuinka luonto on maisemoinut ihmisten jyhkeimmätkin rakennelmat. Kierroksen aluksi kannattaa katsoa Salpalinjan rakentamisesta kertova lyhytelokuva.
Salpapolku
Miehikkälä & Virolahti
Salpapolku tarjoaa hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja virkistykseen kauniissa kaakkoissuomalaisessa luonnossa. Salpalinjaa mukaileva 43 km:n mittainen retkeilyreitti Salpapolku tutustuttaa sekä Salpalinjan kohteisiin että Kaakkois-Suomen upeaan luontoon ja kulttuuriympäristöön. Yhdensuuntainen reitti lähtee Harjusta ja kulkee metsien, mäkien, peltojen ja Miehikkälän Salpalinja-museon läpi, aina Lappeenrannan Ylämaalle saakka. Matkalla voi tutustua opastauluin varustettuihin Salpalinjan kohteisiin.
Suur-Miehikkälän kylämuseo
Suur-Miehikkälän kylämuseo toimii Taneli Eliaanpoika Heiton 1880-luvun tienoilla rakentamassa torpassa. Torppa oli asuttuna 1960-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen kauppaneuvos Juho heitto lahjoitti kiinteistön rakennuksineen Miehikkälän kunnalle museokäyttöön. Suur-Miehikkälän kyläläiset kunnostivat torpan talkootyönä ja kunnan avustuksella. Museo avattiin yleisölle vuonna 1981.
Päärakennuksen sisätilat on palautettu mahdollisimman lähelle 1920-lukua. Esineistöstä vain osa on alkuperäistä, pääosa on koottu eri puolilta kuntaa. Jonkin verran esineistöä on nähtävillä aitoissa. Talousrakennuksista on jäljellä aittarakennus ja heinäsuoja. Navetta sikaloineen ja lammaskarsinoineen on purettu, samoin sauna. Riiheläntie 54, Suur-Miehikkälä
Maisemapolut ovat Suur-Miehikkälän, Pitkäkosken ja Salo-Miehikkälän kylien mobiilireittejä. Reitit on luotu luontoa, maisemaa ja paikalliskulttuuria korostaen. Reitit on toteutettu Leader-hankkeena ja niitä tekemässä on ollut kylien asukkaat. Esiin on nostettu kylien arvoja ja kulttuuri- ja maisemahistoriaa.
Maisemapolkuihin voi mukavasti tutustua autolla tai polkupyörällä.
Meri – minun mereni!
Itäisen Suomenlahden alueella on runsaslukuinen määrä tyrskyjen karaisemia saaria ja luotoja. Luodoilla viihtyvät lokit ja tiirat ovat etenkin kalastajien kavereita. Saariston kasvillisuus on etupäässä männikköä, katajikkoa ja sammaloitunutta aluskasvillisuutta, mutta saarten kätköistä löytyy myös vihreitä ja reheviä lehtoja ja mukavia poukamia.
Merestä voi nauttia kaikkina vuodenaikoina.
Kesällä laineiden liplatus, tuulen humina kaislikossa ja auringon kilo laineilla saa mielen virkistymään. ”Kun aaltokuohu hampaillaan rannanhiekkaa nakertaa ja huuto lokkien soi riemuinen”. Syksyisin tuulen tuivertaessa aalloilla, voi käydä kokemassa onnea kalansaaliin nappaamisessa. Talvella maiseman pukeutuessa puhtaanvalkoiseen vaippaan ja meren jäädyttyä on aika kaivaa luistimet ja sukset esille ja kiitää meren jäällä. Keväällä pääset nauttimaan arktisesta muutosta, kun miljoonien lintujen muuttoparvet lentävät alueen yli matkallaan kohti pohjoisen pesimäalueita.
Kotkassa kuulet uskomattoman jännittäviä tarinoita myös Algot Niskan, suurseikkailijan, herrasmiesrikollisen ja salakuljettajien kuninkaan seikkailuista pirtun salakuljetusmatkoilta. Selkämereltä löydät useita tunnelmallisia majakkasaaria ja vanhoja kalastajakyliä, kun taas aaltojen alla lymyää karikkoisen ja arvaamattoman meren yllättämiä hylkyjä.
Kymenlaakson saariston merellinen paratiisi sijaitsee vain muutaman tunnin päässä Helsingistä.
RIB veneellä Kotkassa
Tutustu Kotkan ihmeelliseen saaristoon upealla tavalla. Varaa supernopea RIB vene itsellesi, ystävillesi, asiakkaillesi tai perheellesi koko päiväksi.
Kovapohjaiset RIB kumiveneet ovat alunperin suunniteltu lähinnä ammattikäyttöön suorittamaan erilaisia pelastus ja etsintätehtäviä usein
äärimmäisissä olosuhteissa. RIB veneet ovat erittäin turvallisia ja ylivertaisia suorituskyvyn ja nopeuden suhteen. RIB veneellä pystymme viemään ihmisiä paikkoihin, joihin ”normaalilla” veneellä ei ole mahdollista päästä ja tarvittaessa voimme ajaa lähes 60:n solmun nopeudella.
Voit luoda varmasti unohtumattoman kokemuksen työporukalle, tai kaveriseurueelle varaamalla RIB vauhtihirviön käyttöönne!
Ryhmäkoot:
* Yhteen RIB veneeseen mahtuu kuljettajan lisäksi 12 henkilöä
* Kahdella RIB veneellä maksiryhmän koko 24 henkilöä
* RIB vene on nopea (nopeus 25 35 solmua) mutta erittäin turvallinen. Veneen kova V pohja käyttäytyy hyvin aallokossa. Matkustajille puetaan pelastusliivit, jotka täyttyvät ilmalla vasta vedessä
* Jokainen päiväretki ja eri saarissa vierailu voidaan suunnitella erikseen.
* Tämän lisäksi on hyvä sopia retkeen kuluvista ruokailuista, saunomista, kalastamisesta tai muista aktiviteeteista.
Haapasaari
Haapasaari on vanha merivalvonnan ja luotsien saari. Se sijaitsee
ulkosaaristossa noin 30 40 min ajomatkan päässä Sapokasta. Idyllisessä Haapasaaressa on kauppa, kesäkioski, vieraslaituri sekä 1800 luvulla
rakennetut kirkko ja koulu. Haapasaaren Osuuskauppa on Suomen pienin itsenäinen osuuskauppa ja se on palvellut asiakkaitaan jo vuodesta 1907 lähtien.
Haapasaari on noin kilometrin pituinen kaksiosainen saari, jonka puoliskot Kylänlahden pohjoispuolella kulkeva, vain 20 metriä leveä hiekka kangas yhdistää toisiinsa. Kalastajakylä on rakentunut suojaisan luonnonsataman
ympärille.
Saaren tunnusmerkki on vuonna 1862 rakennettu graniittinen luotsitorni eli puokki. Haapasaari kuuluu Suomenlahden meripuolustusalueeseen ja siellä on myös Rajavartiolaitoksen merivartioasema passintarkastuspisteineen.
Lähellä olevissa Kilpisaaressa ja Vanhankylänmaassa on nähtävillä sodanaikaisia bunkkereita ja tykkejä.
Karhusaari
Karhusaaressa on tarjolla hienot puitteet unohtumattoman päivän viettoon, Saaressa on komeat hirsirakennukset majoitukseen, kokoustilat, luontopolkuja ja
elämysruokailua tilauksesta. Tarjolla ovat myös hienot saunatilat. 10 metriä
meren pinnan yläpuolella olevasta löylyhuoneesta avautuu upea merimaisema. Saunan vieressä on panoraamaterassi ja lämmin poreallas
Kaunissaari
Kaunissaari on saavuttanut suosiota matkailijoiden keskuudessa jo 1950 luvulta lähtien. Entisestä 1930 luvun kalastajayhteisöstä on muistona saaristokylä, jossa on vanhoja idyllisiä kalastajataloja pihapiireineen ja kapeine kujineen.
Satamalahtea reunustavat punaiset ranta aitat ja venevajat. Saarta peittävät tuulien muovaamat merimänniköt ja saaren pohjois ja itärannalla sijaitsevat pitkät hiekkarannat.
Venesataman satamakonttorissa on vuokrattavana polkupyöriä, joilla voi ajella
aina saaren pohjoiskärjen asti, matka on noin 3 km. Saareen voi tutustua mainiosti myös patikoiden. Satamalahden rannalla on saaristolaismuseo, jossa on esillä mielenkiintoinen kokoelma saaren elämästä ja ihmisistä kertovaa aineistoa. Taidetta voi ihailla Galleria Marissa. Kauppa, kahvila, savustetun kalan ja käsitöiden myyntipisteet ja legendaarinen ravintola Kaunissaaren Maja täyttävät osaltaan saarella vierailevan tarpeita.
Kirkonmaa
Kirkonmaa on entinen Puolustusvoimien linnakesaari, joka on toiminut tuhansien sotilaiden koulutuspaikkana. Lempinimen Pirunsaari se on saanut upeista pirunpelloistaan, jotka keskellä saarta muistuttavat jääkaudesta. Pirunpeltojen keskellä kulkee polku, joka on suosittu patikointireitti.
Kirkonmaan pohjoispäässä on matkailupalveluiden alue. Vierasvenesataman läheisyydessä on Kahvila Knaapi, joka palvelee kesäkaudella. Knaapissa saat kahvilatuotteiden lisäksi vuokrattua vaikka loma-asunnon läheisistä rivitaloista, jotka olivat ennen armeijan henkilökunnan koteja.
Kukouri
Kukouri on toinen Kotkan edustalla sijaitsevista linnoitussaarista. Kukourin punatiilinen pyöreä linnake, Fort Slava, valmistui 1794. Fort Slava kuuluu Ruotsinsalmen merilinnoituksen uloimpiin linnakkeisiin. Linnakkeen erikoisuutena on sen täysin pyöreä muoto ja se on tällä tavoin ainoa laatuaan Suomessa. Linnake on halkaisijaltaan 75 metriä ja se sisälsi 44 tykkiasemaa. Krimin sodan aikana 14 aluksen laivasto osasto räjäytti linnakkeen 27. heinäkuuta 1855.
Lehmäsaari
Lehmäsaari sijaitsee aivan Kotkan edustalla. Se on suosittu retkeilykohde, luontopolkua reunustavat kauniit maisemat. Lehmäsaaren paras rantautumispaikka on itärannalla oleva lahti eli niin sanottu ”Lehmän monttu”,
jossa on myös laitureita. Sen ranta on sileähiekkaista ja soveltuu erinomaisesti
uimiseen. Saarella on kolme taukokatosta, joista löytyy tulentekopaikat, WC:t ja puuliiterit.
Ollinkarit
Vuokraa koko saari omaan käyttöösi!
Ollinkarit on elämyssaari Kotkan edustalla, Lehmäsaaren ja Kirkonmaan välissä. Etelässä avautuvan aavan meren horisontissa siintää Suursaari. Saari vuokrataan kerralla vain yhdelle seurueelle, joten yksityisyys on turvattuna.
Ollinkareissa voit järjestää kokouksia, juhlia ja ruokailuja omassa rauhassasi. Tapahtumien järjestämiseen on useampia paikkoja päärakennuksessa, takkatuvassa ja terasseilla.
Rantasaunat ja palju rannalla saavat rentoutumaan, jonka jälkeen on mukava siirtyä illanviettoon saariston herkkupöydän äärelle. Kauttamme saat sekä ohjelma-, ruokailu- että kuljetuspalvelut.
Rankki
Kotka Rankki ohutta yläpilveä – Kotkan edustalla sijaitseva Rankin linnoitussaari oli alunperin osa Pietari Suuren merilinnoituksen puolustuslinjaa, jonka venäläiset perustivat Suomenlahdelle
suojelemaan Pietaria. Vuonna 1916 sinne sijoitettiin järeitä rannikkotykkejä, sekä venäläinen kasarmi.
Rankki on ollut puolustusvoimien käytössä ja suljettuna siviileiltä yli 100 vuotta. Rankissa ovat edelleen nähtävinä massiiviset rannikkotykit, ja vanha venäläinen kasarmi, jonka rakennus on säilynyt lähes alkuperäisessä kunnossa.
Rankin etelärannalta on näköyhteys Talvisodassa Neuvostoliitolle menetettyyn Suursaareen. Rankin tykeillä oli tärkeä osa Suomen puolustustaisteluissa keväällä 1940. Rankissa on nähtävillä myös RT (Rannikkotykistö) on Rautaa
historiallinen näyttely.
Tammio
Tammion kalastajakylä on erittäin kaunis ja tutustumisen arvoinen. Saaresta on löytynyt 2500-vuotias pronssikautinen röykkiöhauta ja viikinkiaikainen polttohautakalmisto.
Tammion saari ja kalastajakylä Haminassa on itäisen Suomenlahden parhaiten säilynyt vanha kalastajakylä. Tammion kalastajakylä elämysristeilyllä matkailija aistii vuosisatojen aikaisen saaristolaiselämän ranta-aittojen ja sireenikujien miljöössä. Tammion asutushistoria alkaa jo 1500-luvulta.
Nykypäivän Tammio tarjoaa matkaajalle heijastuksen saaren vanhasta kukoistuksesta. Vanhassa kalamajassa saaressa sijaitsee saariston elämää esittelevä kotiseutumuseo. Tammio lumoaa kauneudellaan ja saaren asukkaat ystävällisyydellään. Tammion kalastajakylän suojaksi on rakennettu aallonmurtaja, johon vierasveneet voivat kiinnittyä.
Ulko-Tammio
Risteilyt Ulko-Tammioon lähtevät Kotkan Sapokasta. Risteilemme reilut kaksi tuntia ihaillen upeita merimaisemia ja nauttien meren tuoksusta. Ulko-Tammio on itäisen Suomenlahden helmi, joka kuuluu Suomen kansallipuistoihin. Asumaton saari kätkee suojiinsa harvinaisia kasveja ja lintuja, joita voi tarkkaillas aaren korkeimmalla kohdalla sijaitsevasta lintutornista, josta avautuu upea näkymä kansallispuistoon. Hyvällä säällä näkyy jopa Tytär- ja Suursaari Venäjän puolella. Ulko-Tammion upea luonto karuine rantakallioineen ja rehevine lehtoineen on vaikuttava. Saaren sotahistoriasta kertovat toisen maailmansodan aikainen miehistösuojaksi tarkoitettu luola ja museotykit. Saaressa on hyvin merkityt luontopolut. Saarikierroksen jälkeen on aikaa uida, nauttia saaren rauhasta ja syödä omia piknik-eväitä katetulla grillauspaikalla. Saaressa pysähdysaika on n. 2,5 tuntia.
Metsähallituksen opas on paikalla saaressa, ja voit halutessasi osallistua maksutta saarikierrokselle.
Kun haluat nauttia saarielämästä pidempään ja tutustua rauhassa saaren luontoon, voit yöpyä saaressa joko telttaillen tai autiotuvassa yöpyen.
Varissaari – Fort Elisabeth
Varissaari sijaitsee Kotkan edustalla ja se on suosittu ulkoilukohde. Varissaari on linnoitussaari, jossa on Ruotsinsalmen merilinnoituksen linnakkeiden raunioita. Varissaaressa rakennettiin 1790 1796 puolustuslinnoitus, Fort Elisabeth, joka nimettiin Venäjän keisarinna Elisabeth Petrovnan mukaan Se suojasi yhdessä Kukourissa sijaitsevan Fort Slavan kanssa Ruotsinsalmeen johtavia laivaväyliä. Osa rakennuksista ja muureista tuhoutui Krimin sodassa. Viime vuosina valleja on kuitenkin kunnostettu ja saari on ollut kotkalaisten suosittu ulkoilualue jo 1800 luvun lopulta lähtien. Varissaaressa sijaitsee erinomainen Ravintola Vaakku, Saunalautta Kiulu ja siellä on myös mahdollisuus SUP lautailuun.
Harju tarjoaa idyllisessä kartanomiljöössä monipuoliset mahdollisuudet retkien, kokousten ja juhlien järjestämiselle. Kauniit rantamaisemat Suomenlahden rannalla sekä itärajan historia ja kulttuuri ovat näkemisen ja kokemisen arvoisia. Harjun historia alkaa jo 1700-luvulta Venäjän keisarinna Katariina Suuren ajoilta.
Harju sijaitsee vain kahden tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.
Lue lisää
Huoneissa on televisio sekä oma kylpyhuone, jossa on suihku. Jokaisessa huoneessa on minibaari ja hiustenkuivaaja, ja osassa huoneista myös ilmastointi.
Lue lisää
Uskaltaisitko kokeilla jotain aivan uutta ja ainutlaatusta. Rohkenisitko viettää yösi pallokorsussa, reilun puolen metrin paksuisten betoniseinien syleilyssä?
Lue lisääMiehikkälä historian havinaa
Miehikkälän paikallista historiaa ja kansallisestikin merkittäviä tapahtumia on tallennettu museoihin. Tutustu vaalittuihin perinteisiin ja kauniiseen luontoon!
Jatulintarhat
Miehikkälän kunnan alueella sijaitsee kuusi jatulintarhaa, lisäksi yksi tarha sijaitsee kuntarajan läheisyydessä Luumäen puolella. Jatulintarhat ovat sokkelokiveyksiä, joissa kulkee yksi tai useampia polkuja rakennelman reunalta sen keskelle. Kuvassa Mustasuon jatulintarha Miehikkälä. Miehikkälä nähtävyydet
Miehikkälän kirkko
Miehikkälän kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1879. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Lindqvist. Lähes yksinomaan talkootöillä valmistettu kirkko vihittiin jumalanpalveluskäyttöönsä vuonna 1881. Tuolloin väkeä kerääntyi kirkonmäelle ”kolme kertaa kirkollinen”. Kirkkoa on peruskorjattu vuosina 1927 ja 1963.
Ensimmäiset urut vuodelta 1895 vaihdettiin vuonna 1980 uusiin, 16-äänikertaisiin urkuihin. Vanhoista uruista käytettiin uusiin urkuihin 10-äänikertaa ja myös urkujen julkisivu säilyi entisenlaisena. Kirkon alttaritaulu on Väinö Hämäläisen maalaus vuodelta 1930, taulun aiheena Jeesuksen ristiltä otto.
Miehikkälän kirkko palvelee myös siunauskappelina. Hautausmaa on kirkon läheisyydessä. Lähinnä kirkkoa on sankarihautausmaa, jossa on 177 sankarivainajan viimeinen leposija.
Myllyt ja saha
Pitkäkosken saha ja mylly
Pitkäkosken saha on Suomen kolmanneksi vanhin sahapaikka. Alkujaan saha on perustettu 1720-luvulla. Sahan paikasta ja rakennusoikeudesta riideltiin aikanaan sitkeästi, mutta lopullisesti saha sijoitettiin Pitkäkoskelle 1738. Perustajana tuolloin oli Haminalainen suurkauppias ja kartanonomistaja Jobst Dobbin.
Tämän jälkeen sahalla on ollut useita omistajia ja Väinö Vuorela osti sahan ja voimalaitoksen itselleen 1940 luvulla. Väinö Vuorelan aikana saha on työllistänyt parhaimmillaan 75 henkilöä. 50-luvulla hinnat putosivat ja sahatoiminta hiipui. Voimalaitos jatkoi toimintaa ja sahan tilalle perustettiin 50-60 luvun taitteessa mylly. Myllyn toiminta jatkui aina 2000 luvulle saakka ja voimalaitos tuottaa sähköä vielä tänäkin päivänä.
(Lähde: Vuorelan perimätieto)
Hauhian mylly
Hauhian myllyrakennus on vuodelta 1882 ja sijaitsee Vaalimaanjoen Hauhiankoskessa. Perimätiedon mukaan jo 1800-luvun alkupuolella koskessa on ollut jonkinlainen alkeellinen vesilaitos, ns. härkinmylly. Joulukuussa 1881 valmistuneen myllyn perustivat puuseppä Petter Lundgren sekä talonpojat Emmanuel Hauhia ja Erkki Hauhia. Elokuussa 1885 myllyn osti Sylvester Mankki, joka oli ahkera ja kunnioitettu mylläri. Hänen toimiessaan myllärinä myllyssä jauhettiin paljon. Virolahdelta, Pihlajan kylästä saakka kävi myllymiehiä, koska muilla myllyillä oli pulaa vedestä. Hauhian myllyllä tätä ongelmaa ei ollut. Mylläri pystyi säätelemään veden joen yläjuoksuun virtaavien lampien ja järvien suille asettamiensa patolaitteiden avulla. 1920-luvulla myllyn yhteyteen rakennettiin saha ja myöhemmin sähkögeneraattori.
(Lähde: Kylien kertomaa; Miehikkälän kyläkirja)
Salpalinja-museo Miehikkälä
Miehikkälän Sotahistoriallinen Salpalinja-museo on useiden hehtaarien laajuinen järeästi linnoitettu museoalue, joka on alunperin suunniteltu komppanian puolustuskeskukseksi. Museon perusnäyttely muodostuu yleisöpalvelutilojen yhteydessä olevasta näyttelystä multimedioineen, ja ulkomuseoalueen jylhässä kallioisessa metsämaastossa sijaitsevista opastetuista reiteistä. Miehikkälä nähtävyydet
Yleisöpalvelutiloissa asiakkaita palvelee kahvila, joka on avoinna museon aukioloaikoina. Ryhmillä on mahdollisuus ruokailla etukäteistilauksesta. Kahvilan yhteydessä on museokauppa, jossa on myynnissä museon omia tuotteita. Salpalinja-museo on myös mobiilissa, koe museoalueen kolme ääniopastettua reittiä! Katso lisää. Säästöpirtintie 70, Miehikkälä
Salpalinja
Miehikkälä & Virolahti
Salpalinja – sotahistorian aarreaitta!
Itsenäisen Suomen eräs merkittävimmistä voimanponnistuksista on Salpalinja, itärajan puolustukseksi rakennettu linnoitusketju. Salpalinjan pituus on peräti 1200 kilometriä. Salpalinja on yksi vahvimmista ja parhaiten säilyneistä toisen maailmansodan aikaisista linnoitusketjuista Euroopassa. Salpalinja tarjoaa autenttisia ja käsin kosketeltavia kohtaamisia historian kanssa.
Salpalinja oli vuosikymmeniä hyvin salainen. Rakennusaikana puolustuslinja haluttiin salata tietysti viholliselta, mutta edes rakentajat itse eivät tienneet kokonaisuuden laajuutta. Linnoitusketju kulkee itärajaa mukaillen Suomenlahdelta Savukoskelle ja aina Jäämerelle saakka.
Museoilla voi tutustua Salpalinjan kunnostettuihin korsuihin, taisteluhautoihin, panssarivaunun kiviesteisiin sekä aseistukseen tykkeineen asiantuntevien oppaiden johdolla. Museoiden sisänäyttelyissä voi tutustua Salpalinjan rakentamiseen ja linnoittajien arkeen, sekä nähdä valokuvissa, kuinka luonto on maisemoinut ihmisten jyhkeimmätkin rakennelmat. Kierroksen aluksi kannattaa katsoa Salpalinjan rakentamisesta kertova lyhytelokuva.
Salpapolku
Miehikkälä & Virolahti
Salpapolku tarjoaa hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja virkistykseen kauniissa kaakkoissuomalaisessa luonnossa. Salpalinjaa mukaileva 43 km:n mittainen retkeilyreitti Salpapolku tutustuttaa sekä Salpalinjan kohteisiin että Kaakkois-Suomen upeaan luontoon ja kulttuuriympäristöön. Yhdensuuntainen reitti lähtee Harjusta ja kulkee metsien, mäkien, peltojen ja Miehikkälän Salpalinja-museon läpi, aina Lappeenrannan Ylämaalle saakka. Matkalla voi tutustua opastauluin varustettuihin Salpalinjan kohteisiin.
Suur-Miehikkälän kylämuseo
Suur-Miehikkälän kylämuseo toimii Taneli Eliaanpoika Heiton 1880-luvun tienoilla rakentamassa torpassa. Torppa oli asuttuna 1960-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen kauppaneuvos Juho heitto lahjoitti kiinteistön rakennuksineen Miehikkälän kunnalle museokäyttöön. Suur-Miehikkälän kyläläiset kunnostivat torpan talkootyönä ja kunnan avustuksella. Museo avattiin yleisölle vuonna 1981.
Päärakennuksen sisätilat on palautettu mahdollisimman lähelle 1920-lukua. Esineistöstä vain osa on alkuperäistä, pääosa on koottu eri puolilta kuntaa. Jonkin verran esineistöä on nähtävillä aitoissa. Talousrakennuksista on jäljellä aittarakennus ja heinäsuoja. Navetta sikaloineen ja lammaskarsinoineen on purettu, samoin sauna. Riiheläntie 54, Suur-Miehikkälä
Maisemapolut ovat Suur-Miehikkälän, Pitkäkosken ja Salo-Miehikkälän kylien mobiilireittejä. Reitit on luotu luontoa, maisemaa ja paikalliskulttuuria korostaen. Reitit on toteutettu Leader-hankkeena ja niitä tekemässä on ollut kylien asukkaat. Esiin on nostettu kylien arvoja ja kulttuuri- ja maisemahistoriaa.
Maisemapolkuihin voi mukavasti tutustua autolla tai polkupyörällä.
Miehikkälä
Salpakeskuksen muodostavat Miehikkälän Salpalinja-museo, Virolahden Bunkkerimuseo, Miehikkälän ja Virolahden Salpapolku-retkeilyreitti ja valtakunnallinen Salpalinjan perinneyhdistys ry.
Salpakeskus rakentaa monipuolista yhteistyötä Salpalinjaan liittyvän tiedonvaihdon ja matkailun kehittämiseksi. Salpakeskus-toimijoiden tavoitteena on luoda Miehikkälään ja Virolahdelle kansainvälinen linnoitushistoriallinen museoiden, alueen luonnon ja matkailun keskittymä.
Salpalinja – sotiemme suuri tuntematon 1200 km pitkä Salpalinja on yksi vahvimmista ja parhaiten säilyneistä toisen maailmansodan aikaisista puolustuslinjoista Euroopassa. Itärajaa myötäilevä massiivinen linnoitus rakennettiin vv. 1940-41 ja 1944, ja marsalkka Mannerheim antoi sille kesällä 1944 nimen Suomen Salpa.
Salpalinjalla ei koskaan taisteltu. Se nopeutti kuitenkin olemassaolollaan aselevon syntymistä syksyllä 1944, ja turvasi näin omalta osaltaan Suomen säilymistä itsenäisenä valtiona. Salpalinjan betoni- ja kivirakenteiset kantalinnoitteet ovat suurelta osin jäljellä tänäkin päivänä.
Miehikkälän Salpalinja-museo kertoo viime sotien aikaisen itärajan maapuolustusaseman eli Salpalinjan rakentamisesta ja rakentajista. Sen useiden hehtaarien laajuinen jylhän kallioiseen maastoon sijoittuva ja järeästi linnoitettu ulkomuseoalue on rakennettu aikanaan vahvennetun komppanian tukikohdaksi. Museon monipuoliset palvelut ja museoalueen vaikuttavat historia- ja luontokohteet tekevät museosta kiinnostavan koko perheelle.
Salpapolku kulkee hyvin vaihtelevassa ja monipuolisessa luonnossa Virolahden ja Miehikkälän kunnissa. Virolahti on Suomenlahden rannikon itäisin kunta. Virolahden luonto on yleisesti ottaen karua ja pienipiirteissään vaihtelevaa. Korkeuserot ovat pieniä ja kivikkoiset sorakankaat vuorottelevat silokallioiden, lampien, soiden ja jokien täyttämien laaksojen kanssa. Salpapolulla pääsee tutustumaan niin Vaalimaanjoen kuin Virojoenkin maaseutumaisemaan.
Tervetuloa Miehikkälään!
Kaikki matkamme sopivat myös omatoimimatkoiksi tai ryhmämatkoiksi, jotka räätälöidään kanssanne.
Suunnitteletko matkaa oman ryhmäsi kanssa?
Anna ammattitaitoisen myyntivirkailijamme auttaa matkasi suunnittelussa.
Puhelin 05 211 1600 tai kymenmatkat @ kymenmatkat.fi
Matkan hinta / hintaesimerkkejä
Valmiit matkapaketit
Olemme paketoineet myyntiin matkapaketteja, joiden lähtöpäivämäärät ja matkan hinta on merkitty sivuillemme. Näihin matkoihin yleensä sisältyy opastus. Opastus on useimmissa matkoissa perillä kohteessa, tämä on kerrottu hintaan sisältyy osiossa.
Hintalauseke koskien asiakkaan toimeksiannosta räätälöityjä matkapakettejamme
Nettisivuillamme on hintaesimerkkejä räätälöidyistä matkoistamme. Nämä matkat voivat olla opastettuja tai omatoimisia, tämä on kerrottu hintaan sisältyy osiossa. Lähtöpäivän ja matkareitin voit itse valita. Hinnat ovat esimerkkihintoja, joten lopullinen hinta muodostuu matka-ajan, reitin, kuljetushinnan, matkustusluokan sekä paikkatilanteen mukaan.
Ryhmämatkojen hintaesimerkit
Hinnat ovat arviohintoja, lopullinen hinta muodostuu sesongin ja kuljetusyhtiön sekä matkustusluokan mukaan. Tutustuttuasi hintaesimerkkeihin, pyydä tarkka tarjous omalle ryhmällesi klikkaamalla tarjouslomakettamme! Ryhmähinnat ovat yleensä voimassa alkaen 10 hengen ryhmille, ellei toisin mainita.
Matkadokumentit ja hyvä tietää matkaohjeita
Kuvagalleria klikkaa kuvaa »
